Hydrahead

Kaksi bändiä, viisi biisiä ja vajaat 18 minuuttia aikaa. Tähän pieneen mutta sitäkin potkivampaan pakettiin on kääritty runsain mitoin savun katkuista ja raivokkaasti seinille hyppivää rockia, jonka ensivaikutus on melkoinen ja joka, kuin hyvin tehty pontikka, vain paranee pitkin iltaa.

Harkonen, joka nimestään huolimatta on siis täysin pesunkestävä jenkkiorkka, sekä These Arms Are Snakes uskovat kumpikin rockissaan yhtä paljon punkin raivoon kuin alternativen suomaan vapauteenkin. Voipa taustalta kuulla välillä hieman stoner-vaikutteitakin. Ryhmien tarjoama vasarointi on siis rankkaa, mutta onneksi kumpikin retkue ymmärtää myös vaihtelevuuden kaiken nostavaan voimaan. Sovitukselliset jipot tuovatkin väriä ja sopivaa ennalta-arvaamattoumuutta jouhevaan käyntiin.

Neljä ensimmäistä kappaletta on liitetty studiossa yhdeksi suureksi jatkumoksi, mikä toimiikin oikein hyvin. Viimeisenä kuultava yhteisraita Touched For The Very First Time kääntyy, hieman odotetustikin, lätyn turhimmaksi kipaleeksi. Parhainta puolta edustavat puolestaan Harkonen –leirin reipas Neverlanders sekä TAAS:in vielä rivakampi Hook On This, joka villissä ehdottomuudessaan ja kokeilunhalussaan tuo mieleen jopa Mike Pattonin ja System Of A Downin.

Ei mikään suuren suuri, mutta silti sopivan kokoinen annos raskasta riffittelyä sekä raakaa huutoa, joka käynee laulusta. Splitin vaaleanpunainen kansi sekä lätyn nimi Like A Virgin ja viimeisen biisin nimi Touched For A Very First Time viitannevat kaikki Madonnaan, mutta kyseessä on varmasti jokin sisäpiirin vitsi, sillä tätä kauemmas ei harmittomasta popista voi juuri enää päästä.