Hype

Tampereen nuorisopiireissä pesii nykyisin lukuisia riikinkukkoja, joiden edesottamukset tulee sivuutettua yleensä lähinnä individualismin ja tähtikultin naiivina ihannointina. Tämä ennakkoluulo johon itsekin tunnustan sortuneeni, johtuu siitä, että meikäläisessä kulttuurissa meikkaavien poikien keekoilu herättää aina ensimmäiseksi kiusaantumisen ja epäilyksen tunteita. Korean kuoren alla ei voi olla mitään oikeasti merkittävää. Lahden takana tilanne on toinen. Osoittihan tämän esimerkiksi se, että The Ark valittiin Ruotsin euroviisuedustajaksi, kun Rose Avenue jäi suomenlahden rannalle (r)uikuttamaan. Jälkikäteen voi vain kuvitella, kuinka riemastuttava vastakkainasettelu siitä olisi syntynyt, jos viisujen Suomi-Ruotsi-maaottelu olisi käyty Rose Avenuen ja Arkin välillä. Kaikki voivat tietysti arvata kuinka siinä olisi käynyt.

Kaiken asennoitumisen jälkeen on ilahduttavaa todeta, että Rose Avenuen pojat osaavat tehdä muutakin kuin poseerata posket lommoilla, sillä Tokio Okeilla sisältää monta mallikasta glitteripop-kappaletta. Levyn nimikkointron jälkeen tuleva kaksikko Boys Out Of New York ja A Fine Day For Revolution ovat riemastuttavan hyväntuulista, vahvan melodista voimapoppia. Rauhallisempaa laitaa edustava Days Of Delirium on syntsoineen puolestaan mainio Cure-henkinen kaunokki. Mr. Wilde-raidan bowiemainen itseironia kertoo popkulttuurin historian tuntemuksesta, ja antaa viitteitä siitä, että itseä ei oteta turhan vakavasti. Valitettavasti Lover Lover Loverin disko on taas ihan käsittämätöntä kuraa, jossa mikään ei ole kohdallaan. Kiekkoa vaivaakin epätasaisuus, joka olisi korjaantunut huolellisemmalla tuotannollisella näkemyksellä.

Yhtyeen ulkomusiikilliseen häpeilemättömyyteen verrattuna Tokio Okei kuulostaa yllättävän varovaiselta ja kesyltä. Sinänsä vahvaan laulutulkintaan kaipaisi lisää revittelyä ja kiekon saundit ovat paikoin demomaiset. Ehkäpä yhtyeelle olikin eduksi, että viisuedustus lankesi muiden huoleksi. Pahimmassa tapauksessa se olisi saattanut tehdä yhtyeen tarinasta nolon tähdenlennon. Nyt yhtyeen soisi kirkastavan fokusta lupaavan ensilevyn jälkeen ja keskittyvän siihen, minkä se parhaiten osaa: tarttuvien ja intohimoa tihkuvien poprallien tekoon. Ensi kerralla Wilden yhtyeineen kannattaisi harkita levyttämistä Ruotsissa. Siellä tällaisen karnevalismin päälle ymmärretään myös sikariportaassa.