Trashcan

Jos otetaan muusikoista sellaisista kokoonpanoista kuin Cosmo Jones Beat Machine, Slideshaker, The Festermen ja Chop Suey, ei lopputuloksena VOI olla kuin jossain määrin autotallin seuduilla riekkuvaa rokkia. Mutta entäs kun tällainen herraseurue alkaa keitellä taikajuomia primitiivisen kantrin ja punkahtavan rockabillyn aineksista? Siitä syntyy kuopiolainen The Country Dark, jonka viiden biisin EP kuulostaa itse asiassa juuri sellaiselta vinksahtaneelta kantrilta kuin mitä yllämainitut ainekset ja taustalla olevat kokoonpanot antavat olettaa.

Nimensä mukaisesti tämän nelikon maalaisuus ei ole mitenkään kovin valoisaa, vaan aiheissa pyörivät murhatarinat, katalat naiset ja muuta vastaavat kujan pimeämmältä puolelta ponnistavat päähänpotkitut hahmot. Vaikka svengi on erittäin tumman rämisevä ja preeriamaisen avara, tuo mukana tahkoava billy-henki touhuun myös hilpeän otteen. Vaikka The Country Dark ratsastaa kuin Johnny Cash psykoottisimmillaan, on touhussa myös selkeä pilke silmäkulmassa joka tulee vastaan enemmän lopputuloksessa kuin itse tarinoissa tai soitossa yksistään. Ainakaan bändin tuotokset eivät saa yhtään miettimään ranteiden auki viiltelyä, vaan pistävät punttiin vibaa ja kääntävät suupieliä ylöspäin.

Psychos In Love, Liquor & Whoring, Lethal Injection ja Murderous Hobo kertovat itse asiassa jo nimillään mistä on kysymys. Vielä kun tiivistää soundin rennosti laukkaavaksi billyksi, niin kuvaus alkaa olla aika lähellä nappia. Ehkä synkimmillä vesillä seilaava Mrs. Struthers Udders nousee noin äkkiseltään vahviten soimaan päässä, mutta myös iisi ja hilpeähkö Lethal Injection jää pyörimään. Mainio näyte kuopiolaisesta osaamisesta.