Pääsivu
EsittelyLevyarviotDVD-arviotPienetLivearviotValokeilassaKlassikkoVapaa vyöhykeAjankohtaistaAjatuskuplaToimitusKeskusteluEt ole kirjautunut!
Kirjautuminen
Rekisteröityminen
|
|
|
|
|
| Pääsivu |
|
| Esittely |
|
| Levyarviot |
|
| DVD-arviot |
|
| Pienet |
|
| Livearviot |
|
| Valokeilassa |
|
| Klassikko |
|
| Vapaa vyöhyke |
|
| Ajankohtaista |
|
| Ajatuskupla |
|
| Toimitus |
|
| Keskustelu |
|
|
|
Et ole kirjautunut! Kirjautuminen Rekisteröityminen |
|
|
| Ville Leinonen 08.04.2007 Bar15/Seinäjoki |
|
Ville Leinonen on sympaattinen mies. Samassa osoitteessa majaa pitävät sekä kapinallinen iskelmäprinssi ja unelmavävy että herkkä taiteilija ja imelän rajamailla ratsastava artisti. Hän laulaa rakkaudesta, kaipuusta, hellyydestä, kesästä, lämmöstä ja autiosta hiekkarannasta. Suomen ykköstrubaduurin tuoreimmalta kiekolta ei suuria tunteita puutu. Tyylikäs Hei! on hatunnosto vanhalle iskelmälle, jonka tulkitsijana Leinonen suoriutuu kiitettävästi. Tätä nykyä vailla Valumoaan sooloileva miekkonen tunnelmoi sunnuntaina akustisesti Seinäjoella. Pääsiäismuna ilman yllätystä on tylsä, mutta onneksi minä rakastan suklaata. Karismaattinen kesän lapsi ei varsinaisesti räjäyttänyt baaria heleillä balladeillaan, vaan jemmasi itsensä jonnekin mikrofonin ja kitaran taakse. Hohhoijaa – tapausta ei Leinosesta silti saa tekemälläkään! Tämä yhden miehen pumppu kuitenkin kuultiin vasta, kun lihaksikkaampi voimasävellys Suudelmitar pääsi valloilleen. Hei!:ltä akustisiksi versioiksi taipuivat ainoastaan Juhamatin aikoinaan levyttämät Pieni ja lämpöinen sekä Voinko luottaa. Juhiksen vanhat ikivihreät toimivat Villen tulkitsemina niin hyvin, että olisin kernaasti tahtonut kuulla lisää! Bändin läsnäolo olisi ajoittain tullut tarpeeseen, jos ei muuten, niin äänivahvistusta tarjoilemaan. Levottomassa baarissa illan esiintyjän virkaa toimittaneen Leinosen sopuisa ilakointi peittyi ikävä kyllä hetkittäin puheensorinan alle. Levyllä musisoiva studio-orkesteri Chrisse Forever ei kaikkine kitaroineen, bassoineen, syntetisaattoreineen, saksofoneineen, trumpetteineen, huiluineen ja kuoroineen ehkä olisi Warttiin mahtunut, mutta lopputulos tällä vaihtoehtoisella kokoonpanolla olisi ollut kerta kaikkiaan toisenlainen. Krisse kyllä tullaan näkemään lavoilla kokonaisuudessaankin ja silloin varmasti soitellaan enemmän mahtipontisia iskelmiä. Mutta siis Villehän on mainio. Mies ja kitara voivat hyvin. Entä mitä tapahtuu seuraavaksi? Onko Leinosella suunnitteilla kenties lisää coverlevyjä? Ikivihreitähän nimittäin riittää ja tähänastisen näytön perusteella niistä myös pidetään hyvää huolta. Teksti: Miia Pikkumäki Lukukertoja: 1277 |
Jaakko & Jay [Doris/Tampere]
Carrot Mob: Toothpaste [Cafe Europa/Tampere]
The Others, Adora, LoveGrapes [Semifinal/Helsinki]
Joan As Police Woman (USA), Tapes [Klubi/Tampere]
The Bellrays (USA) [Klubi/Tampere]
22-Pistepirkko, Joensuu 1685, Goodnight Monsters [Tavastia/Helsinki]
Five Minutes For Myself, Jeremy Snake & The Stoners [Lepakkomies/Helsinki]
I Was A Teenage Satan Worshipper, Pintandwefall [Yo-talo/Tampere]
Emilie Autumn & Her Bloody Crumpets (USA) [Tavastia/Helsinki]
London After Midnight (USA), Stereo Junks! [Nosturi/Helsinki]
New Model Army (UK), Nazca [Nosturi/Helsinki]
Profuse [On the Rocks/Helsinki]
Black Dice (USA), Tomutonttu, Kuupuu [Kuudes Linja/Helsinki]
Urban Zoo: Yoshmalo (ITA), Orange (ITA), Cherry Lips (ITA) [Verona/Italia]
Kickstartin lauantai [Lutakko/Jyväskylä]
Kickstartin perjantai [Lutakko/Jyväskylä]