Livearvio: 01.10.2004 United Underworld, Mind Of Doll [Semifinal/Helsinki]

Pääsivu

Esittely

Levyarviot

DVD-arviot

Pienet

Livearviot

Valokeilassa

Klassikko

Vapaa vyöhyke

Ajankohtaista

Ajatuskupla

Toimitus

Keskustelu

Artistihaku

Sivustolla on parhaillaan, 102 vierasta ja 1 jäsentä Online.

Et ole kirjautunut!

Kirjautuminen

Rekisteröityminen

United Underworld, Mind Of Doll
01.10.2004
Semifinal/Helsinki

Lähes puolen vuoden tauon jälkeen oli Urho Kekkosen kadulta löytyvässä Semifinalissa aika viettää jälleen Tuhma-klubia. Desibeli oli paikan päällä katsastamassa tilannetta tuplamiehityksellä, joten tarjolla on tällä kertaa kaksi näkemystä samasta illasta. Tämän kertaisen tuhmailu-annoksen muodostivat rehellisen rouheaa rockia runttaava Mind Of Doll sekä groovaavan kieroa metallimätkettään työstävä United Underworld.

Mind Of Doll - Winston

Ensimmäisenä esiintyvä Mind Of Doll ei ollut entuudestaan tuttu joukkue, mutta jo verkkaisen roudauksen aikana saattoi sivustakatsoja bändin yleisestä habituksesta helposti päätellä, että jonkin sortin rosoisempaa helikopterikitaraa olisi vielä luvassa. Kun setti sitten starttasi kävi nopeasti selväksi että tämän kaltaiset oletukset osuivat aika lähelle totuutta. Vaikka Semifinal ei ole aina niitä kaikkein kiitollisimpia paikkoja akustisesti pysyi Mind Of Dollin paketti kuitenkin suhteellisen nätisti kasassa.

Vokalisti/kitaristi Winston ei juuri välispiikkeihin satsannut, mutta mitäpä sitä hyvää live-aikaa toisaalta jutusteluun käy haaskaamaan, kun saman ajan voi käyttää huomattavasti paremminkin. Basisti Öre ja soolokitaristi Sakke tukivat Winstonin energistä, vaikkakin tilan puutteen takia melko rajoitettua esiintymistä hyvin, mikä onkin näin vetävässä ja ronskissa rockissa jo suorastaan pakollista. Tyynesti paikallaan seisokelu kun olisi omien musiikillisten teesien suoranaista halveksuntaa. Vahva keikka yhtyeeltä joka etenkin näin livenä kuultuna, yleisön ollessa vielä riittävästi mukana tuntui saavan itsestään 110 % irti. Kappalemateriaalissa oli vielä melkoista heittelehtimistä, mutta parhaimmillaan Mind Of Doll oli jo todella vakuuttava.
M.R.

Illan aloitti Vantaalainen, jo viitisen vuotta kasassa ollut Mind of Doll. Rankempaa Rockia soittava nelikko on keikkaillut ahkerasti ja saanut biisejä kasaan levylle asti. Setti alkoi hyvin kahdella erinomaisella biisillä jotka saivat minut harkitsemaan jo lavan eteen siirtymistä, mutta valitettavasti keikan loput biisit eivät tarttuneet minuun samalla tavalla, vaan tyydyin seurailemaan bändin menoa kauempaa. Vaikka biisejä en kuvailisi adjektiiveilla persoonallinen tai yllätyksellinen yleisössä varsinkin nuorempi väki kerääntyi lavan eteen hyppimään. Asenne lavalla oli kyllä kohdallaan ja biiseissä riitti menoa mutta siihen se sitten jäikin. Mitään ihmeellisiä fiiliksiä ei musiikista valitettavasti irronnut. Eturivin biletysmeiniki tosin todistaa, että bändi nauttii ainakin pientä suosiota pääkaupunkiseudulla.
T.L.

Reilun bissen mittainen roudaustauko ja lavalle saatiinkin jo United Underworld. Koko Mind Of Dollin setin ajan väkeä oli virrannut tasaisesti lisää paikalle ja kun yhdistyneet alamaailmat sitten aloitti oman osansa savotasta tupa alkoikin olla jo täynnä. Jossain vaiheessa toisen vokalistin verran harventunut kokoonpano ei ainakaan livetilanteessa tuntunut kärsivän menetyksestä millään tavoin. En ole nähnyt yhtyeen kahden vokalistin keikkoja, mutta ainakin nyt jäi sellainen maku ettei näin toimivaan yhtälöön kannattaisi lisätä enää ainuttakaan pysyvää tekijää - sen osoittivat omalla panoksellaan myös tämän keikan vierailevat mikrofonin rankaisijat.

United Underworld

Tätä nykyä myös Suburban Triben riveihin kuuluva laulaja Ville Tuomi aloitti keikan tutusti hattu päässä, mutta kuten ennenkin niin myös nyt lätsä lähti liitämään jo varhaisessa vaiheessa. Vaikka tilaa lavalla ei juurikaan ollut näytti herra löytävän lattiasta jatkuvasti käyttämättömiä neliöitä joilla sopi pistää iloisesti heiluen. Verrattuna aloitusbändiin soundit olivat aavistuksen paremmin tasossa, tai sitten asiaan vaikutti yllättävän paljon noin metrin matkan muuttunut kuutenlukohtani.

Kitaristit Panu ja Tommi hoitivat myös tonttinsa asiallisesti ja kitaristeista rastoitetumpi (Tommi?) antoi vielä laadukasta vokaalitukea, mikä toi ulosantiin mukavasti lisää sävyjä. United Underworldin omintakeinen ja värikäs musiikillinen sekasotku on vaikeasti lokeroitavaa, mutta sitäkin tanssittavampaa. Yhtymäkohtia Subbareiden edustamaan kimmoisampaan metalliin on siellä täällä, jotkut biisit taas groovaavat sellaisella väännöllä ettei moista uskoisi valkoisen miehen edes pystyvän tekemään. Räiskyvää energiaa, lähes yliluonnollista voimaa, ilon ja riemun tunnetta, kirkkaan monikirjavaa valoa – tuota kaikkea ja niin paljon vielä muuta, siitä on United Underworldin keikka tehty.
M.R.

Vähän venähtäneen roudaustauon jälkeen tarjoili Helsinkiläinen United Underworld raskasta rockia ja rastoja. Ensivaikutelmalta bändin sointi kuulosti aika lailla Suburban Tribeltä, eikä ihme sillä Ville Tuomi laulaa molemmissa bändeissä. Kuulin United Underworldia pari biisiä tämän kesän Ruisrockin ulkopuolella ja jo silloin bändin sointi iski. Nyt koko setin koettuani harmittaa, etten tästä bändistä ole aiemmin mitään kuullut. Liekö syynä maineen puuttumiseen se, ettei bändi ole vielä saanut levytettyä mitään? Keikkojakin on harvakseltaan, mutta perjantain täysi Semifinal osoitti, että kiinostusta bändiä kohtaan kyllä löytyy. Keikan biisivalikoima oli mukavan kirjava, välillä raskaampaa menoa, välillä löytyy vähän slowarimpaa ja alakuloisempaa tavaraa. Ehdoton ykkösbiisi QEuality tuli jo keikan alussa. Lavalla vieraili myös pari vierailevaa laulajaa ja kiitosta sai myös kitaristin lauluääni. Menoa löytyi lavalta ja myös kohtuullisen naisvoittoinen yleisö liikkui musiikin tahtiin. Kun bändi vielä kiitti yleisöään neljän encoren voimin, oli tunnelmat varmasti korkealla sekä yleisön joukossa että lavalla.
T.L.

Teksti: Tero Lyytikäinen (T.L.) ja Mika Roth (M.R.)
Kuvat: Mika Roth

Lukukertoja: 3359

Uusimmat livearviot

She!, The Oi! Boys [Doris/Tampere]