• Arviot
  • Levyt
  • Pienet
  • Livet
  • DVD
  • Kirjat
• Haastattelut
• Artikkelit
  • Ajankohtaista
  • Klassikko
  • Sarjakuvat

Peer Günt: No Piercing, No Tattoo

Ranch

Olen lukenut Peer Güntin paluulevystä nyt puolenkymmentä arviota, ja kaikissa on mainittu suunnilleen samat asiat: bändi soittaa kuin ei olisi kymmenen vuoden levytystaukoa pitänytkään; Twist Twist on hauska veikko ja oiva rumpali; kappaleet jytäävät, vaikkei joukossa olekaan Backseatin tai Bad Boys Are Heren kaltaisia klassikoita; ennen olivat veneet puuta ja miehet rautaa jne. Ja niinhän se on: ränttätäntän pyhien perusasioiden äärellä olisi suorastaan moukkamaista puhua uudistuksista tai muista kalvosulkeisiin verrattavista tylsyyksistä.

Ketään tuskin yllättää, että Peer Güntin levyllä on yksitoista boogiepohjaisen hard rockin kisällinäytettä. Yllättävin levyyn liittyvä seikka onkin, kuinka vinhaa keikkatahtia jo pitkään ylläpitänyt ´Günt on malttanut soittaa pelkkiä vanhoja standardeja näinkin pitkään. Albumi lieneekin syntynyt täyttämään yhtä lailla yleisön kuin bändin omiakin tarpeita. Nikin sävellykset kuulostavat niin luontevilta, että tuntuu kuin ne olisi nauhoitettu suunnilleen saman tien, kun riffit ovat putkahtaneet mieleen. Toisaalta tämä on myös heikkous, sillä ahkerammalla työstöllä jälki voisi olla vieläkin vakuuttavampaa. Mutta puhuttaisiinko sitten enää Peer Güntista?

Tatuoimattomien ja lävistämättömien rock-veteraanien ryskäys toimii kotikuuntelussakin, mutta keikalla ja/tai laitamyötäisessä tehoon voi lisätä surutta parisataa hevosvoimaa lisää. Yhteensoittohan bändillä toimii niin saumattomasti, että treeneiksi riittää soundcheck siellä, toinen täällä. Minulle läheisimpänä 'Günt -levynä pysyy silti edelleen Good Girls Don't..., jonka pelkkä kansikuva toimi ala-asteikäiselle syntisen rock-elämän peruskurssina.

Kommenttien keskiarvo:

MikaR kommentoi 10.03.2005:

Pisteet:

Peer Günt oli aikoinaan todella häijy liveretkue, jonka höyryveturin kaltainen ryske pisti ojennukseen jokaisen rockpoliisin. Trion levyt olivat täynnänsä kovia biisejä, jotka keikoilla toimivat vielä kovemmin. Näin siis reilu kymmenen vuotta sitten, vaan ei enää.

Nyt kun jokainen 80-luvulla menestystä nauttinut bändi on pian kasattu uudelleen päätettiin Peer Güntkin elvyttää jälleen eloon. Günt on varmasti edelleen kova keikkakone, mutta uuden levyn biisit ovat hämmästyttävän mitäänsanomattomia. Monet ylistävät yhtyeen muuttumatona tyyliä, aivan kuin pelkkä soundi olisi avain taivaan portteihin. Ei siinä mitään - hyvähän se oma tyyli on pitää, mutta kun kappalemateriaali on selvästi aiempaa heikompaa eivät edes hyvät muistot takapenkeistä ja tuhmista tytöistä auta.

Toivottavasti näen bändin jossain vaiheessa kesää keikalla, sillä ainakin takavuosina yhtye sytytti yleisön kuin yleisön tinkimättömällä esiintymisellään. Lisäksi toivon ettei yhtye soita tuolloin liian montaa uutta biisiä, vaan turvautuu settiä kasatessa vanhempaan ja monta astetta laadukkaampaan materiaaliinsa.

Nimetön kommentoi 14.03.2005:

Pisteet:

Niin, vaikeahan sita on tata itseansa arvioida. Samaa mielta olen, etta Gunt on tehnyt paljon, paljon parempaa materiaalia. Soitannollisesti tama uusikin levy on kiitettavan hyva! Mutta aantamis/sanoitus -puoleltaan.... no jaa. Ois varmaan kannattanut laulaa suoraan suomen kielella. Ei tata oikein sieda kuunnella...

Tama sanottuna, on cd soitannollisesti erittain hyva ja ehka taroituksellisestikin laulu-politiikka on jatetty siksi itseksensa (ettei tartteis voimoja saksan rundin takia jattaa 3 paivaa pidemmaksi, heh)...

Live-kohtaamista odotan inolla, koska uskon, etta nama uuden albumin biisit toimivat 100% live-tilanteissa - sen verran kovia ne ovat soitannollisesti!

By Saikkonen Ry

Nimetön kommentoi 14.03.2005:

Pisteet:

MikaR kommentoi 10.03.2005:

"Nyt kun jokainen 80-luvulla menestystä nauttinut bändi on pian kasattu uudelleen päätettiin Peer Güntkin elvyttää jälleen eloon. "


MikaR:lle Peer Gunt on toiminut ja kiertänyt v.97lukuunottamatta joten ehkä tuo nyt oli asiatonta.
Uusi on ehkäpä 3.parasta Peer Gunttiä

Nimetön kommentoi 15.03.2005:

Pisteet:

Kyllä tämä uusi lätty on aivan yhtä kovaa Gyntsää, kuin kaikki edelliset ainoa korviin kantautuva ero on, että soitto tekniikka on kasvanut ja kappaleet kulkevat pirun hyvin, niin levyllä, kuin keikoillakin. Ja kyllä se on pelkästään positiivista, että nelikymmpiset (tai paljon nyt onkaan) soittavat ja "säveltävät" ja sovittavat HIEMAN eri tavalla, kuin kaksikymppiset pojan klopit.Kaikenlaisia arvostelijoita sitä on olemassa, jotka ei itse osaa ja viitsi tehdä mitään mainitsemisen arvoista.

MikaR kommentoi 15.03.2005:

Pisteet:

"MikaR:lle Peer Gunt on toiminut ja kiertänyt v.97lukuunottamatta joten ehkä tuo nyt oli asiatonta."

Ja mikähän oli Güntin 90-luvun tuotannon määrä ja laatu verrattuna 80-luvun loppuun? Niinpä.

En näe kommentissani mitään asiatonta. Yhtye oli käytännössä vuosia jäissä kun Twist Twist seikkali Leningrad Cowboysien mukana ties missä. Keikkaa toki oli, mutta todella harvakseltaan - ja miksipäs olisi ollut kun uutta materiaaliakaan ei tahtonut syntyä. Günt oli, ja myös edelleen on, todella kova orkesteri livenä, eikä sen vanhojen levyjen tehoa ole aika päässyt pahemmin järsimään.

Uusi levy nyt ei vain mielestäni pääse lähellekään bändin parhaita tekeleitä. Tämä on minun mielipiteeni, pahoitteluni jos jollakulla meni moisen takia yöunet. Kyseessä on kuitenkin vain mielipide.

Nimetön kommentoi 16.03.2005:

Pisteet:

Pitaa hanta koipien valissa mainita, etta levy tuntuu avautuvan vasta ensimmaisten 10 kuuntelun kerran jalkeen oikein kovasti. Soitannollisesti on kyseessa juuri yksi Peer Guntin karkipaan levyista! Taten nostan huoletta 3:sta tahdesta 4:jaan. Motorcycle Woman on kylla ihan tajuttoman kova biisi kokonaisuutenaankin! Livena on nahtava!

Otan siis takaisin yli-kriittisyyttani!