Wilco: A Ghost Is Born

Nonesuch

Wilco jatkaa t�ydellisen levyn mets�styst��n. Kahden vuoden takainen Yankee Hotel Foxtrot osui jo varsin l�helle napakymppi�, eik� tulos t�m�n uuden levyn my�t� paljoa heikkene. Ghost Is Bornin laadukkuus ei ole lainkaan yll�tt�v��, mutta se tyyli mill� sen tekee on � levyn ensimm�inen raita At Least That�s What You Said ulvovine s�hk�kitaroineen ly� heti k�ttelyss� hampaat suuhun. Kappaleen soundi tuo mieleen Neil Youngin ja Crazy Horsen ylti�p�isimm�t live-vingutukset. Eih�n t�m�n n�in pit�nyt menn�!!??

Pienen heng�hdystauon (Hell Is Chrome-balladi) j�lkeen Wilco vet�� homman viel�kin pidemm�lle. Reilun kymmenen minuutin mittainen Spiders (Kidsmoke) vaikuttaa alkuun hieman turhaan venytetylt�, mutta mik�s noin loistavan riffin tahdeissa on jammaillessa. Voin vain kuvitella mink� virneen biisin soittaminen Jeff Tweedyn ja kumppaneiden kasvoille vet��. Wilco on siit�kin hieno b�ndi, ettei sen tapoihin kuulu kappaleiden ylenpalttinen hiominen studiossa, vaan kappaleihin maltetaan j�tt�� tarpeeksi karheutta � ja jopa selvi� soittovirheit� (vai pit�isik� sanoa �sinisi� nuotteja�?) Oman vivahteensa levylle antaa tuottajana toiminut Jim O�Rourke, jonka nykyisest� p�iv�ty�st� Sonic Youthin riveiss� antaa osvittaa mm. Handshake Drugs-kappale. O�Rourke ei ole tyytynyt pelkk��n nappien v��ntelyyn, vaan on osallistunut aktiivisesti my�s levyn kitaraty�skentelyyn. Ei ihme, ett� A Ghost Is Bornin kitarointi on Wilcon omalla mittapuulla ihan ter�vimm�ss� k�rjess�.

Alkupuolen vy�rytyksest� selvitty��n A Ghost Is Born siirtyy huomattavasti kevyemmille vesille. Jeff Tweedyn uudet biisit ovat j�rjest�en hyvi�, eik� mit��n j�ristytt�vi� yll�reit� en�� kuulla. Jos A Ghost Is Bornia miettii lp-levyn�, on ty�njako selv�. A-puolella rikotaan kaavoja ja todistetaan puheet b�ndin uudistumiskyvyst� oikeaksi. K��nt�puolella otetaan hieman takapakkia ja n�ytet��n vanhoille faneille ett� �hei, ollaan me se sama b�ndi yh�!�. Oli linja kumpi tahansa, en min� ainakaan l�yd� Wilcosta paljoa kritisoitavaa.