Julkaistu: 23.09.2004
Arvostelija: Mika Roth
Osmose
Kanadan vankkoja metalliperinteit� vuodesta 1998 asti rikastuttanut Axis Of Advance syntyi samana vuonna hajonneen Sacramentary Abolishmentin raunioille kun kitaristi/vokalisti W�r ja basisti/vokalisti Vermin huomasivat tulevansa niin hyvin toimeen ett� jatkaakin voisi. Rumpupatteriston taakse rekrytotiin seuraavana vuonna alkujaan v�liaikaiseksi avuksi James Read, joka on tosin yh�kin yhtyeen riveiss� �vakituisena sessiomuusikkona�.
Jos Sacramentary Abolishmentin mustanpuhuva metalli oli rankkaa ja raakaa p��tettiin Axis Of Advancen ilmaisuun ottaa heti alusta alkaen mukaan hieman enemm�n thrash-vaikutteita. Nopeus onkin halki koko Obey-levyn tiukan rummutuksen johdolla kova kitaravallien kirist�ess� kiri� entisest��n. Vastoin kuin arvaisi venyv�t biisien kestot t�ss� rynkytyksess� kaupan p��lle viel� melkoisesti, mik� tekee kuuntelukokemuksesta melko intensiivisen. V�lill� energiaa r�iskyv�t s�vellykset tahtovat seota omaan nopeuteen ja kaoottisuuteensa vokalistikaksikon r��kyess�/karjuessa sen mit� keuhkoista irti l�htee. Osassa biiseist� t�m� �kaikki kerralla tuleen� meininki toimiikin oikein esimerkillisesti, mutta vain osassa. V�lill� toivoisi herrain himmaavan kaahausta nykyist� useammin, sill� joidenkin raitojen kohdalla menetet��n raivoisalla ilmaisulla enemm�n kuin mit� saavutetaan. Seitsem�nten� soiva Cube Of Odium antaa hieman heng�hdysaikaa pitk�soiton loppupuolella, eik� t�m�k��n ole siis mik��n hidas raita. Samantyyppist� jakajaa olisi kaivattu my�s johonkin kohtaan levyn alkupuolelle.
Rankemman ja brutaalimman deathin yst�v�t l�yt�nev�t t�st� hyv�n peruslevyn hyllyyns�, itse en ihan ensimm�iseksi, toiseksi tai viel� kolmanneksikaan t�t� soittimeeni lykk�isi jos deathin tahtiin pit�isi tukkaa heiluttaa.
