The Sugarrush: Useless Information (EP)

Kinkt records

Pitk��n puurtanut l�nsi-rannikon power-pop-kolmikko The Sugarrush pit�� kotihippojen tunnelmaa katossa uudella � ties kuinka monennella � ep-levyll��n. Hengenheimolaistensa Ben�s Diapersin ja Cartoon Treen tapaan The Sugarrush v�litt�� rockaavan pop-musiikin ilosanomaa uskoen ennen kaikkea itseens�. Unohtamatta tietenk��n kauniita tytt�j� ja 90-luvulla tehty� kitarapoppia, jotka edustavat huonoimmillaankin parhautta � ihan niin kuin hevikin.

Aloitusraita 90�s (salute) k��nt�� katseet viime vuosikymmenelle jo sanoituksensakin tasolla, ja musiikillisesti kappale on varsinainen hoilotus-anthem power-popin ja sit� soittavien poikien kunniaksi. Roadrunner Blues on l�hell� bluesia ainoastaan tytt�yst�v�� kaipaavan tekstins� puolesta, muutoin kappale on tarttuvaa, joskin geneerist� kertos�evetoista pop-rockia. Alle minuutin mittainen Frisco on akustinen v�lisoitto, joka olisi saanut jatkua pidemp��nkin. Ep:n nimiraidalla kitaroihin on lis�tty viel� v�h�n lis�� s�r��, eik� lopputulos ole kaukana kolmannen hengenheimolaisen Jadecroonin musiikista. Weekend Warriorissa ajatukset ovat pysyv�sti viikonlopussa, jota ei yksinkertaisesti jaksa odottaa.

Kitaristi Andy J. Prinkkil� ja basisti Coma Silvennoinen laulavat komeasti, ja viel� kun rumpali Paati W�gar antaa oman panoksensa taustalauluihin, on lopputuloksena varsin komealta kuulostavaa stemmalaulantaa, jota osataan my�s hy�dynt�� l�hes jokaisessa kappaleessa. Ainakin lyhyess� mitassa The Sugarrushin koukut tarttuvat ja pop-harmoniat miellytt�v�t. Levyll� on v�hemm�n r�k�� kuin liven�, mik� plussaksi laskettakoon.

Jos tykk��t esimerkiksi Teenage Fanclubista, Fountains Of Waynesta, The Lemonheadsista tai vaikkapa The Wannadiesista, niin The Sugarrushiinkin kannattaa tutustua. Power-pop on siit� j�nn� musiikinlaji, ett� on vaikea sanoa mist� maasta se milloinkin tulee, koska se kuulostaa l�hes samanlaiselta tuli se sitten Amerikasta, Australiasta, Espanjasta, Ruotsista tai Suomesta. Tai sitten min� vain olen pop-juntti, joka ei erota maakohtaisia nyansseja.

Kommenttien keskiarvo:

Nimet�n kommentoi 10.04.2005:

Pisteet:

Harvoin iskee n�in pienet levyt! Kuulin X-ryhm�ss�, ja rakastuin oitis. Sitten kun viel� l�ytyi kaupasta, niin on vaan pakko olla rakastunut!

mpkoskinen kommentoi 12.06.2005:

Pisteet:

Asialinjalla sekoilevat j�lleen sokerihuurretut kiiltokuvapoikamme, ja oli jo aikakin. T�m� parin biisin v�lipala her�ttelee juuri sopivasti ruokahalua toivon mukaan piakkoin julkaistavalle t�yspitk�lle. Materiaali on sit� itse��n: Jee jee, kes� on taas ja tyt�t ja pojat tuskailevat ah niin ironisesti ikiaikaisten ongelmien ja popin ydinkysymysten ��rell�. T�t� kun kuuntelee, niin v�lill� ihmettelee, miten helvetiss� sit� oikeasti joskus jaksaa jotain CMX:��...