Roihu

Wasara julkaisi pari vuotta sitten debyyttilevynsä Kaiken kauniin loppu. Esikoinen vakuutti pienestä raakilemaisuudestaan huolimatta yhtyeen taidoista ja näkemyksestä, antaen samalla lupauksia jostain vieläkin hienommasta. Nyt toisen albumin ilmestyessä on tullut aika lunastaa noita lupauksia, ja siinä uutukainen totta vieköön onnistuu kaikin puolin. Wasara on nostanut suomenkielisen ja murhemielisen metallinsa laatua parilla asteella. Samalla yhtyeen soittoon ja sanottavaan on tullut hyvä määrä lisää omaa näkemystä ja persoonallisuutta. Kun esikoisella vaikutteet paistoivat vielä reilusti lävitse, voi nyt puhua reilusti Wasaran omasta tyylistä – ja se on näinä päivinä melkoinen saavutus, etenkin kun kyseessä on suomenkielinen alakulometalli.

Levyltä löytyy kymmenen varsinaisen biisin lisäksi yksi piiloraita, jonka tarkoitusta en tosin oikein ymmärtänyt. Vaimeasti kitaroilla käynnistyvä aloitusbiisi Tulen tuoja on malliesimerkki Wasaran kappaleesta. Sävellys lähtee hyvin rauhaisasta, miltei Amorphis-tyylisestä sointukulusta, jota kehitetään yhä raskaampaan suuntaan. Kolmesta kitarasta saadaan irti messevä soundi, ja soipa taustalla jopa haikea harmonikka kansallista väriä tuoden. Erityisen hienoa on huomata että vokalisti/kitaristi Antti Åström on kehittynyt laulajana kuluneiden parin vuoden aikana. Herra saakin tätä nykyä puhallettua henkeä niin matalaan murinaan, puhtaan lempeään lauluun, kuin raskaan kulmikkaaseen huutoonkin.

Helmikuussa nettisinglenä julkaistu Manan maille, on yllättäen levyn alkupuoliskon heikoimpia hetkiä. Kappaleesta löytyvät kyllä kaikki Wasaralle ominaiset elementit, mutta se jokin jää yrityksestä puuttumaan. Onkin omalla tavallaan huvittavaa, että sitä ennen soiva Valoni, voimani, sekä sen jälkeen esitettävä nimibiisi ovat vastaavasti pitkäsoiton vahvinta osaa. Ensinmainittu intoutuu loppukiihdytyksessä lähes thrashiksi, kun taas Meistä on maa täysi pystyy vangitsemaan syksyn surumielisyyden aivan omalla tavallaan. Hienolla melodialla ja kaunilla sanoilla varustettu Laskeudu yö ylleni, sekä päätöksenä soiva Siipesi, elämäsi ovat myös mainitsemisen arvoisia raitoja.

Wasara ottaa ison askeleen eteenpäin tällä toisella pitkäsoitollaan. Sävellykset ja sanoitukset ovat kehittyneet rutkasti yhtyeen itsensä näköisiksi. Tuotantopuolella Aaro Seppovaara on onnistunut uuttamaan bändistä esiin olennaisen, ja kun sounditkin pelaavat moitteetta on kasasssa yksi vuoden kovimmista suomimetalli levyistä.