Pari vuotta sitten ensimmäisen ep:nsä julkaissut kotimainen Iconofear syntyi alkujaan kuolometalliorkesterin raunioille, mutta vuosien saatossa death-vaikutteet ovat karisseet tien varteen. Bändin soitto tihkuukin tätä nykyä uhkaavaa tummuutta ja kaiken yllä leijuvaa pahaenteisyyttä, joka toteutetaan huomattavasti melodisemmin ja perinteisemmin heavyn keinoin.

Pääasiallinen laulaja Thomas Vee omaa vahvan, tyylikkään ja omaleimaisen äänen, joka tosin välillä jää häiritsevän paljon soiton alle. Kosketinsoittaja Heidi Parviainen antaa silloin tällöin laulutukea, ja tätä tehokeinoa olisi kannattanut käyttää ehkä enemmänkin. Sävellykset rakentuvat metallin perinteisiä oppeja sivuten, ja parikin kertaa paketista nousee mieleen Bruce Dickinsonin parhaimmat soolotuotokset – mikä ei siis ole mikään vähäinen saavutus. Kahden kitaran arsenaalia käytetään yhdessä koskettimien kanssa taiten, eikä rytmipuoli jää senttiäkään näistä jälkeen.

Levyn kannet eivät (anteeksi nyt vaan) vielä paljoa lupaa, ja ensimmäisenä soiva Burn This Worldkin tahtoo mennä jatkuvasti hieman sivuun tontista. Mutta tahmean alun jälkeen alkaa yllättäen kunnon kuritus, sillä kiekon kolme muuta biisiä osuvat jokainen peräjälkeen metallihermon ytimeen. Nimibiisi The 13th Circle kasvaa pienimuotoiseksi metallieepokseksi, josta löytää kuuntelukertojen myötä yhä vain uusia ovia erilaisiin maisemiin. Myös rahdun rauhallisempi Waning kasvaa hitaasti raudankovaksi raidaksi, mutta viimeisenä soiva For The Dead on silti se biisi joka lopulta varastaa koko shown. Rikollisen tarttuva ja sitäkin kestävämpi kipale omaa ovelan kosketinkoukun, riittävän erilaisen lähestymistavan sekä aivan omanlaisensa tunnelman.

The 13th Circle on vahva osoitus yhtyeen kyvyistä, ja kyllähän tätä kuulisi mieluusti ihan pitkäsoitonkin verran. Niin sävellykset kuin sovitukset ovat laadukkaita, ja tummahkoissa sanoituksissakin osataan pysyttäytyä ilahduttavan kaukana alan klisheistä. Ainoa mikä tästä enää puuttuu on se yksi todellinen ässä-biisi, jolla Iconofear voisi lyödä itsensä läpi. Ep:tä viikon päivät kuunneltuani uskon, että yhtyeestä saattaa löytyä potentiaalia vielä sellaisenkin tekoon.