Roland Junell/FG-Naxos Finland

Kotimaan ruotsinkieliseltä alueelta saapuva Nelland koostuu sielukasäänisestä laulajaneitosesta Linda Rönnholmista sekä laulunikkari-kitaristi-tuottaja Roland Junellista. Lisäksi mukana on lyömistä vastaava Johan Nybäck sekä kontrabasisti Johnny Åman. Monilukuisen vierailijajoukon kanssa toteutettu debyyttialbumi pitää sisällään etnofolkisti bluesahtavaa amerikanmakuista iskelmäistä jazzpoppia (tai jotain), jossa Lindan kantavalle äänelle annetaan reilusti tilaa loistaa.

Kohtalokkaasti käynnistyvä Joyik on folk-mausteineen ihan kelpo raita naislaulu – piano –yhdistelmää, joskin verrattuna vaikkapa mainion debyyttialbuminsa juuri julkaisseeseen Astrid Swaniin Nelland tahtoo kärsiä säröisyyden ja repivyyden puutteesta. Tämä kuuluu etenkin sukellettaessa levyllä eteenpäin, suurin ongelma taitaakin olla yhtyeen persoonattomuus. Toki kantrahtavaa poppia on soitettu osaavasti komeilla orkestraatioilla ja Lindan ääni on vaikuttava. Silti kokonaisuus tahtoo jäädä sellaiseksi ulkokultaiseksi ihan kiva –soitannoksi, joka soljuu huomaamatta ohi korvien. Parhaimmillaan Nelland tuntuisi olevan puolijoikaavan Lay Your Heartin kaltaisissa melankoliamaalailuissa. Rauhallisemmin ja positiivisemmin samaa kaavaa laskeva Place Of Mine nousee ehkä levyn mieleenpainuvimmaksi veisuksi, vaikka edelleen useamman kuuntelukerran jälkeenkin Nelland tahtoo jättää meikäläisen suhteellisen kylmäksi. Liekö vika sitten kuulijan korvassa, mutta minun sieluani Nelland ei kosketa.