PIAAF

Helsinkiläinen Dive aloitti yhteistyön PIAAF Recordsin kanssa ja muutti nimensä The Ordersiksi. Yhteistyön ensimmäinen hedelmä on tämä neljän biisin ep, jolla yhtye kiteyttää näkemyksensä Joy Divisionin ja Interpolin viitoittamasta menevästä post punkista. Yhtyeen biografian pohjalta voi sanoa, että etenkin Joy Divisionin Shadowplay on yhtyeelle keskeinen kappale. Eikähän valinta ole huono, onhan kyseisen sävellyksen mukaan nimetty jo yksi kotimaisista klassikkoyhtyeistä...

Manboyn Karo Bromanin näkemyksellisen tuottajan otteen ohjauksessa nelikko alkaa olla todellakin sellaisessa iskussa, että pitkäsoiton tekeminen alkaa olla ajankohtaista. Yhtyeen biisintekijän, solistin ja kitaristin Lauri Kosken dramaattinen äänenkäyttö sopii soittoon oivallisesti, biiseissä menevyys kohtaa tumman neonvaloisen kaihon, joka ei missään kohtaa käänny tylsäksi tai tasapaksuksi. Where It Always Rains lähtee rauhallisesti, puolivaloisesti junnaten. Kerrossa homma lähtee kuitenkin menevään kaartoon ja isompiin tiloihin. Laajakangasta ja koukkuja piisaa. Apart kaahaa suoremmin, onnistuen keinuttamaan sen verran hyvin, että tanssijalka alkaa vipattaa. Vain tällä ep:llä kuultava Desperation Takes Hold jää pohdiskelemaan, kaartaenkin vain kevyesti. Koti-ikävä-elokuvan soundtrackille päätynyt Stars on levyn valoisinta antia, tunnelma on kaikesta haikeudestaan huolimatta mukavan toiveikas. Oikein hyvältähän tämä kuulostaa, toivottavasti samantasoista sävelkynää piisaa myös pitkäsoiton pituuden verran.