Pääsivu
Esittely
Levyarviot
DVD-arviot
Pienet
Livearviot
Valokeilassa
Klassikko
Vapaa vyöhyke
Ajankohtaista
Ajatuskupla
Toimitus
Keskustelu
Artistihaku

Sivustolla on parhaillaan, 50 vierasta ja 2 jäsentä Online.

Et ole kirjautunut!

Kirjautuminen

Rekisteröityminen

Raaka-aine: Tuomittu (ep)
Arvioija: Ilkka Valpasvuo
Arvio:

Lahtelainen hardsuomirock-nelikko Raaka-aine pistää nimensä mukaisesti aika raa´asti. Karheaäänisen laulun koristelema rokitus juoksee tummana, särö on melko jyhkeä ja riffit raskaita. Avausraita Tyhjä arpa vakuuttaa ehkä parhaiten haaveellisella melodiallaan. Ja välisoitossa annetaan sijaa myös kauniille näppäilylle. Raskauden ja kauniin melankolian yhdistelemisessä Raaka-aine on ihan hyvällä tiellä. Punkimmin viskova Yhteiskuntakelpoinen pyörteilee melko hätäisesti, hyläten melodisemman otteen. Vaarallinen ei nimestään huolimatta onnistu olemaan kovinkaan uhkaava, vaikka sellaisiin vaaniviin, joskin raskaisiin sävyihin pyritäänkin. Päätösraita Myrkky ravistelee kuulijaa riffittelyllä, josta mieleen tulee jotain Kotiteollisuus soittaa Apulantaa – onneksi haikeampi kerto parantaa mielikuvaa. Suomenkielisen raskailun saralla Raaka-aine on ihan kelpo tuttavuus, joskin mikään uusi kaava tässä ei ole käytössä.

Linkki: www.raaka-aine.com
Päivämäärä: 19.07.2006
Lukukertoja: 1000


Levykommentointi vain rekisteröityneille käyttäjille - rekisteröidy tästä
walbu kommentoi 27.09.2006:
Pisteet:
Lahtelainen Raaka-aine vääntää suomenkielistä grunge/punk-tyylistä musiikkia Apulannan vanhemman tuotannon hengessä. Kappaleiden henki on sen mukainen. Pahaa oloa tunnetaan ja patoutumia puretaan. Raaka-aine on ollut olemassa noin 11 vuotta ja se kuuluu soundissa. Se on hiottua, hyvää ja kitaroita ei säästellä, niin kuin ei pidäkään. Rummut saavat hyvin hiottua ja turhaa kikkailua välttävää kuritusta. Vain basso tuntuu hukkuvan kaiken kitaramassan ja rumpujen paukkeen alle, joten sitä kannattaisi nostaa ylös enemmän, vain taustahuminasta.



Miellyttävä on myös nokkamies Aapo Kaskisen fraseeraus. Pelkäsin ummetuksesta kärsivää grungetulkintaa, mutta sainkin hillittyä ja siten voimakasta ärähtelyä. Suurin osa pahimmista Ismo Alanko –maneereista on karsittu pois (muutamaa äeeyyy-vokaalivenytystä lukuun ottamatta) ja Kaskisen ääni soi karheana ja vakuuttavana. Suurin ongelma yhtyeeltä löytyykin sanoituspuolesta. Niin kauan, kun lauletaan seuraavilla lyriikoilla, on jokin pielessä: ”Taas on minun mieleni musta. / Taidan potea masennusta. / Tahtoisin kerrankin olla rautaa, / mutta mä kaivan itselleni hautaa.” Niin kauan, kun ei kuuntele sanomaa, kaikki menee hyvin, mutta ajatuksella tekstien tonkiminen aiheuttaa pahaa punastumista kuuntelijassa, ja se on ongelmallista suomenkielisen yhtyeen tapauksessa.



Yksi toivomus minulla vielä olisi, liittyen levyjen arvosteluun yleensä. Eli olisi kivaa, jos saatekirjeestä tehtäisiin… noh, sanotaan, että oikoluku olisi paikallaan. Saatekirjeen mukaan ”Keväällä 2006 ilmeityi uusin tuotos ’Tupmittu’ EP.” Bändille vinkiksi, että professionaalinen vaikutelma syntyy myös oikeinkirjoituksesta.



Mikko Lamberg



Kirjoita oma kommenttisi

 
  
 

Raaka-aine

Lahtelainen hardsuomirock-nelikko.

Kotisivut: www.raaka-aine.com

(Päivitetty 19.07.2006)
Levyarviot:
Tuomittu (ep)

19.07.2006
Arvostelijana Ilkka Valpasvuo