Presence records

Brasilialaista funkia tarjoileva helsinkiläisyhtye Echosystemin debyyttialbumi Madaga esittelee erittäin rytmikästä ja taitavasti soitettua musiikkia, jota kuunnellessa tulee lämmin. Seitsemän henkeä lienee vähimmäispääluku tällaisen musiikin tuottamiseen, joten turhaa väkeä ei studiossa ole ollut. Perkussiot nakuttavat ja puhaltimet tekevät vetäviä fillejä pääasiassa portugalinkielisen laulun lomaan. Soundit ovat äärettömän ammattitaitoiset, joskin jo pelkästään saumattoman soiton perusteella levy ei ollenkaan kuulosta debyytiltä.

Levyn kohokohdista täytyy mainita ainakin kappaleen Soon yleinen tunnelma, Por Tudo e Por Nadan viileä sambailu ja Quem Canta Seus Males Espantan hillittömät scattaukset. Kappaleesta nimeltä SPL löytyy puolestaan lähes sietämättömän komeaa basistin ja rumpalin yhteistyöskentelyä, kun taas Leija on vain yksinkertaisesti tajuttoman hyvä biisi.

Yksittäisten kappaleiden tarkempi erittely on vaikeaa ja siihen liittyykin levyn toinen parannettava seikka: kuuntelua häiritsee paikka paikoin kappaleiden liiallinen samankaltaisuus. Ymmärrän, että genren ollessa brasilialainen samba/funk ei tunnelmaskaala välttämättä ole laaja, mutta pienillä mausteilla muista tyylilajeista (kuten kappaleen Soon radioystävällisen kuuloinen c-osa) levystä olisi saanut vähemmän tylsän. Nyt rytmin yliannostus uhkaa. Toinen parannettava seikka on laulajan kankea englannin ääntäminen. Koska portugali kuulostaa Vilja Larjoston toteuttamana niin komealta, laittaisin harkintaan englannin kielen käyttämättä jättämisen. Yleisesti ottaen tämä levy oli hyvin riemastuttava kokemus!