Solmu

Aiemmin akustisen kitaran ja ohjelmoitujen elementtien keitokseen perustuvaa äänimaailmaa hyödyntänyt Paulus Mertanen on tällä toisella EP:llään siirtynyt enemmän sähkökitaraiseen bändisoundiin. Kyseessä ei silti ole oikea bändi, vaan tuottaja Aapo Hellman kokosi kaveripiiristään sopivat soittajat EP:n äänityksiä varten. Lopputuloksena on kolme biisiä aika tummapintaista ja hivenen leijailevahkoa suomenkielistä kitarapoppia grunge-mausteilla. Säröjunnaavat elementit lyövät kättä perinteisemmän mollirockin sävyjen kanssa tyylikkäästi. Etenkin synkeän oloinen Pieni lapsi kaartaa junnauksensa päällä komeasti. Tiukemmin jyräävä Kudos on enemmän syöksyvän rock, vaikka se tummilla pilvillä uhkaileva leijaileva painostavuus jatkaa yhtä lailla vahvana elementtinä. Levyn sävellyksistä päätösraidalla Pilvet on silti kaikkein tyylikkäin ilme ja harmonisin tasapaino tummuuden ja toivon välillä. Hieman eteerisempi ote pukee hyvin Mertasen visiota.