The Gutter Twins: Saturnalia

Sub Pop

The Gutter Twins liitt�� yhteen kaksi 90-luvun vaihtoehtorockin kaksi suurta nime�, Greg Dullin ja Mark Laneganin. Ensiksi mainittu sementoi maineensa ennen kaikkea Afghan Whigsin nokkamiehen�, kun taas j�lkimm�inen ponnahti yleiseen tunnettavuuteen ensin Screaming Treesin laulajana ja sittemmin sooloartistina ja Queens Of The Stone Agen j�senen�. Yht� kaikki, Dulli ja Lanegan ovat laadukkailla t�ill��n ansainneet kunnioituksen, josta monet rock-muusikot voivat vain haaveilla.

Mielenkiintoista on my�s panna merkille, ett� Saturnalian julkaisijana toimii koko grunge-lumipallon alullepanija Sub Pop. Tapauksen kohdalla voisi puhua jonkinlaisesta ympyr�n sulkeutumisesta, sill� onhan Lanegan tunnetusti osa Seattlen alkuper�ist� rockilmi�t� ja my�s Afghan Whigsin taustalta l�ytyi legendaarinen Sub Pop-leima � vaikka yhtye olikin kotoisin liki mantereen toiselta puolen. Jos historiankirjoja selataan tarpeeksi taaksep�in, l�ytyy varsinkin Laneganin menneisyydest� useitakin mielenkiintoisi duo-proggiksia. Itsens� Kurt Cobainin kanssa Leadbelly-covereita nauhoitellut The Jury ja muutaman vuoden takainen Isobel Campbell-yhteisty� nousevat ensimm�isen� mieleen.

The Gutter Twins on musiikillisesti kuitenkin selv�sti enemm�n Dullin heini�. Dulli on p��asiallisena biisinkirjoittajana ottanut sis�ll�llisen vastuun harteilleen, kun taas Laneganin teht�v�ksi on j��nyt l�hinn� tunnelman ja nyanssien v�litt�minen. Ratkaisua voidaan pit�� onnistuneena, sill� vaikka olenkin pitk��n jo ihaillut Dullin tekemisi�, en ikin� ole erityisemmin pit�nyt miehen hivenen valittavasta ��nens�vyst�. Laneganin baritonin edess� olen taasen aina ollut aseeton.

Saturnalia on levy, joka v�ist�m�tt� ottaa aikaa toimiakseen. Parilla ensimm�isell� kuuntelukerralla siit� on vaikea sanoa juuri mit��n, mutta s��nn�llisen tutkailun my�t� sen todellinen syvyys alkaa paljastua. T�m�n sanon siit�kin huolimatta, ett� sen toteaminen tuntuukin hieman kliseiselt�. Saturnalian - tai pikemminkin The Gutter Twinsin - hienoutta on my�s se, ett� siit� puuttuu t�ysin ep�ilytt�v�lt� haiskahtava projektin haju. Mit��n kaupallisia tai edes et�isesti ep�ilytt�vi� aikomuksia ei The Gutter Twinsin yhteyteen ole asetettu. Ep�itsekk��t tarkoitusper�t kuuluvat musiikin l�vitse aivan yht� selv�sti kuin itsekk��tkin.

Tiivistetysti voisi sanoa, ett� Saturnalia sis�lt�� tunnetuille rokkareille harvinaisella tavalla egovapaata ja jopa ep�rockt�htimaista musiikkia. Sen sanoma kumpuaa jostain likaisen korpibluesin, puhdistavan gospelin ja iankaikkisten murhaballadien maailmasta - ainoastaan rock-viitekehykseen puettuna. Voipi hyvinkin olla, ett� Saturnalia on viiden vuoden p��st� t�ysien t�htien arvoinen levytys.