Musapojat

Gunswampin kahden biisin levy Redneck Ritual Musick lähinnä pelottaa. Ei kuitenkaan sen takia, että sillä on kestoa vajaa kolme varttia. Ei, kyse on enemmän siitä mitä tuossa ajassa tehdään.

Soittelin aluksi levyä stereoissani mutta se ei oikein antanut ottaa itsestään kiinni. Nostin äänenvoimakkuutta reilusti, se auttoi hieman, mutta naapurin kissa ei pitänyt. Kuulokkeisiin siirtyminen oli loistava valinta. Kuunnellessani yritin lukea. Se ei onnistunut, koska korviini tulvivat äänet estivät tehokkaasti mahdollisuudet kaikkeen muuhun ajatustoimintaan. Musiikki pakotti kuuntelemaan itseään.

Kaksikymmentäneljä ja kaksikymmentä minuuttia musiikkia. Ei tosin mitään perusmusiikkia vaan dronea, ambientia. Hitaasti etenevää, voimakasta tunnelmaa luovaa musiikkia. Pääosassa on ehkä sähkökitara. Jossain soi didgeridoo, tai sitten vain kuulostaa siltä. Tunnelma on painostava, tästä ei ehkä ole ulospääsyä. Meteli luo satunnaisen rytmin. Kitara kirkuu, kitara säröilee. Kitara laahaa, kitara painostaa. Jokin kilkkuu. Kaiken taustalla on meteliä, josta ei saa selvää mutta jolla selvästi on tarkoituksensa. Biisi jatkuu kunnes loppuu, se kasvaa ja kutistuu, piinaa lisää.

Jos Redneck Ritual Musick olisi elokuva, sitä ei sallittaisi alaikäisille.

Punaniskojen rituaalimusiikkia? Miksei niinkin, miksei toisin. Tunnelmassa on aistittavissa kiduttavaa viipyilevyyttä ja esileikkimäisen turhauttavaa hitautta. Näennäisesti päämäärätöntä etenemistä, jota kestää kunnes tilanne laukeaa, loppumiseen. Levyn ambientmainen nimi jo itsessään paljastaa hieman siitä, missä mennään. Omaehtoista ja tinkimätöntä materiaalia, jossa se mitä soitetaan ei ole niin tärkeätä kuin se mitä kuullaan. Musiikkia, jota pitää kuunnella yksin ja jossa kuulija tulkitsijana omalta osaltaan luo kokemuksesta merkityksellisen, sitäkin vain itselleen.

Ei tätä monta kertaa putkeen jaksa kuunnella, mutta en usko että sillä on merkitystä. Jokainen Redneck Ritual Musickin kuuntelukokemus on ainutkertainen, eikä siihen monet levyt tai biisit pysty. Painostavan tunnelman luominen on taito sekin. Ikävää ettei se kestä koko matkaa. Ehkä sen ei ole tarkoituskaan. Helppoa musiikkia tämä ei ole, eikä pidäkään. Tämä on juuri niin hyvä kuin sen antaa olla.

Gunswamp on Ilkka Vekan ja Arttu Tolosen projekti.