Vuosituhannen alussa Celestyn kelkkaan vauhtia potkinut Kimmo Perämäki operoi tätä nykyä ensisijaisesti Masqueragen konehuoneessa. Miehen hoitaessa orkesterissa vokalisoinnin lisäksi niin biisien säveltämisen kuin soolokitaroinninkin, on Etelä-Pohjanmaalta ponnistava Masquerage helppo mieltää nimenomaan "Kimmon bändiksi". Tämä lätty osoittaakin miehen olevan enemmän 80-luvun heavylle ja rockille kumartava kaveri, kuin Celestymaisen lohikäärmepowerin ystävä. Yhtenäistä näille bändeille ovat lähinnä korkealta ja kovaa kulkevat lauluosuudet sekä kitaroiden ja kiipparin saumaton yhteistyö.

Parinkymmenen vuoden taa tässä siis häikäilemättä kumarretaan. Linjat ovat suoria, soolot löytyvät biisistä kuin biisistä niille kuuluvilta paikoilta, ja kaiken kivijalkana ovat voimakasrakenteiset kertosäkeet, joihin on onnistuttu saamaan ilahduttavan usein mukavasti koukkua. Lyriikkaosastollakaan ei turhia kaarrella, vaan simppeleitä, pääasiassa tarinamuotoisia tekstejä tässä viljellään. Kaiken kaikkiaan kyseessä on siis helposti lähestyttävä ja radioystävällinen paketti tiivistettynä 35:n minuuttiin.

Paria loppupään notkahdusta lukuun ottamatta Moonlight Time on erityisesti omakustannepitkäksi varsin onnistunut ja monipuolinen kokonaisuus, jossa 80-luvun heavy ja paikoin jopa popahtavaksi asti käyvä rock on saatu soimaan sulassa sovussa. Hittipotentiaaliakin löytyy, kun akustisesti starttaava We Will Never Learn esittelee bändin Maiden-henkistä laitaa erittäin tasokkaasti. Bassovetoisella säkeistöllä kulkeva kipale osoittautuu pakan ehdottomaksi ässäksi huipentuen mukanaan vievään stadion-kertsiin, joka ei varmasti jätä juuri ketään kylmäksi. Myös kolmantena soivassa I Don´t Believe in Youssa on radiohitin ainekset. Sitä kautta sitten etsimään julkaisija kolmannelle albumille ja ottamaan seuraava askel kohti suuren yleisön tietoisuutta.