Super Metsä

Hattu pois päästä. Lehtisalon Jussi – tai Juicyifer tämän yhtyeen yhteydessä – on pelkällä läsnäolollaan, edustavuudellaan ja arvokkuudellaan kaunistamassa tätä levyä. Liekö ollut luomassa henkeä tai tekemässä biisejä, ken tietää; yhtään instrumenttia ei hänelle kuitenkaan ole soitettavaksi merkitty, ellei presence semmoiseksi sitten ole muuttunut. Aiemmilta levyiltä ja monesta muusta härmäbändistä tutut Garfield Steel, Rex Buffa a.k.a. Rema 70000000 sekä Heavy Salminen vastaavat pääosin myös Kingdom Of The Golden Hammerin soittopuolesta.

Toisaalta, samapa tuo kuka tekee ja mitä, kun jälki on tämän kuuloista. En ole kuullut Steel Mammothin aiempia levytyksiä, mutta olen nähnyt heidät livenä. Tämä levytys ei kuulosta lainkaan saman yhtyeen tekemältä. Kingdom... on itse asiassa paljon lähempänä jonkun Plain Riden tai Black Audion musiikkia kuin yhtäkään Lehtisalon projektia. Riffipainotteinen musiikki on tällä levyllä ennen kaikkea muuta kuin metallista. Tai no, riippuu tietenkin metallisuuden määritelmästä. Sellaista Black Sabbathin tai vastaavien hevimäisyyttähän tässä on mutta sekin on enemmän bluespohjaista kuin mitään muuta. Hevi on enemmän läsnä henkisesti ja visuaalisesti kuin musiikillisesti.

Eipä sillä, määritelmät mäkeen ja levyä kuuntelemaan, se nimittäin on miellyttävää puuhaa. Niin miellyttävää, että voi huoletta jättää miettimättä sitä, mikä on hassuttelun ja huumorin osuus kaikessa. Huumori on tietyllä tavalla tärkeää vastaanotossa mutta kun musiikista riisuu kaiken ylimääräisen merkityksiä mahdollisesti luovan, jää jäljelle puolituntinen paketti vakavasti otettavaa materiaalia.

Yhdeksän linjakasta biisiä, joistaSteel Factor tuo levylle rautaa, mutta jo seuraava biisi, Crystal Blood, siirtää tunnelmat hyvin stonermaisiin sfääreihin eikä meininki siitä missään välissä heikkene. Steel Mammothin juureva rock on paikoitellen kevyttä ja ilmavaa kuin pop mutta silti kaiken pohjalla on vakaa aikuisorientoituneen riffirockin peruskallio. Pakottomasti etenevä soitto, kevyt junnaavuus sekä toimivat biisit tekevät Kingdom Of The Golden Hammerista komeasti rockaavan levyn, oli se sitten vitsi tai ei. Beyond Human Perception lienee kauneimpia biisejä mitä näin komeilta miehiltä on kuultu mutta koko paketin heviesteettinen hassuttelu muistuttaa siitä, että matka Heavy Salmisesta Hevi-Salmiseen voi olla lyhyt.