Janne Mellin: Huominen on huono paikka

Humble House

Tuttuja suomirock-polkuja tallaava Janne Mellin esitt�ytyy kakkoslevyll��n rehtin�, aitoon rakkauteen uskovana suomalaisena perusmiehen�. Vaikka singer-songwriter-perinteeseen kuuluu tietty tunnelman alakuloisuus ja ep�onnisuus, on suomi kielen� niin herkk�, ett� Mellinill�kin homma taittuu usein v�s�ht�neen itses��lin ja latteuksien puolelle. Laulu��nens� ja osittain my�s musiikkinsa perusteella Mellin on kuin puuttuva lenkki Anssi Kelan ja Tuure Kilpel�isen v�lill�, mutta kummankaan artistin kaltaista suosiota en uskalla miehelle t�ll� n�yt�ll� povata.

Janne Mellinin ja yhtyeens� musisointi on mukavan monipuolista ylt�en herkistelyst� raskaahkoon rockaukseen, mutta yleismeininki on jotenkin liian kiltti� ja anteeksipyytelev��. Nimikappale sent��n saa aikaan jonkinlaista vipin�� puntissa. Mellinin ja tuottaja Janne Saksan s�vellykset eiv�t ole lainkaan kehnoja, vaikka �groovaava� Suurta rakkautta onkin yksi viime aikojen ankeimmista kappaleista. Todellinen kompastuskivi albumilla on kuitenkin sanoitukset. On jokseenkin vaikeaa k�sitt��, ett� jonkun itsekritiikki p��st�� l�pi seuraavanlaisen s�eparin: �Mieli musta niin kuin kuuton synkk� y� / Jokainen hetki sielua sis�lt�ni sy��. Kappaleen Sanot mit� sanot outo yhdistelm� s�keist�n rakkaudentunnustusta ja kertos�keen �sis�inen kauneus on t�rkeint� �diibadaabaa on my�s perin nolostuttavaa.

Huominen on huono paikka ei ole huono levy, vaikka latteat lyriikat laskevatkin sen pisteit� runsaasti. Mellin on nimitt�in hyv� tulkitsija, ja miehell� on selke�sti osaavat taustajoukot tukenaan. Albumin lopussa v�l�ht�� pilkahdus valoisammasta tulevaisuudesta. P��t�skappale Y� saapuu kaupunkiin on nimitt�in varsin hieno. Teemaan sopivan unisesti etenev� biisi sis�lt�� levyn onnistuneimman sanoituksen ja kauneimman melodian. Ehk�p� huominen on Janne Mellinille aavistuksen parempi paikka yllekirjoittaneen mieless�.