Julkaistu: 01.02.2009
Arvostelija: Jarmo Panula
Steamhammer
A-Lexin ilmestytty� toimituksen promovalikoimaan otin reippaasti riskin. Legendaarisen Sepulturan musiikki kun on minulle ennest��n l�hes t�ysin tuntematonta, joten n�in yhdennentoista pitk�soittonsa ��rell� b�ndi on minun papereissani ihan samalla viivalla tuntemattomampien suuruuksien kanssa. Sen verran kuitenkin olen Sepulturan historiasta v�kisinkin kuullut, ett� kultaisia vuosiaan b�ndi on viett�nyt 90-luvun alussa ja siit� l�htien b�ndin suosio on laskenut k�si k�dess� alkuper�isj�senten l�htemisten kanssa, eli laskevaa trendi� olisi nyt mahdollista saada nousuun.
Mutta. Sepultura sulkee avaamani ovet edest��n uutukaisen kuulostaessa juuri sellaiselta levylt�, jolta yksi saatetekstin lause antaa odottaa sen kuulostavan. L�hes tunnin lihavaa mittaa l�hentelev� A-Lex on nimitt�in kasattu kolme kuukautta kest�neiden studiojamien pohjalta. Toisin sanoen j�tk�t ovat l�hteneet tekem��n levy� ennen biisej�.
Hyv��kin levylt� toki l�ytyy. Ainakin Moloko Mestossa ja What I Do!ssa on minun korvieni mukaan paljonkin ideaa, vokalisti Derrick Greenin huudot miellytt�v�t korvaa ja kokonaispakettina A-Lex on synk�n ja yhten�isen tunnelmansa my�t� ehyt paketti. Yhtyeen rujo, suora metallin ja hardcoren yhteensulauma on kuitenkin p��osin onttoa ja tyls�� kuunneltavaa. Yksinkertaisuus ei t�ss� tapauksessa ole ollenkaan kaunista ja joitakin riffintapailuja kuunnellessa miettii, ett� miten t�m�n pohjalta voi kukaan l�hte� tekem��n biisi�.
En sitten tied�, mit� apua sanoitukset toisivat A-Lexin ahdinkoon, sill� biisien Kellopeliappelsiini-aiheisiin teksteihin ei p��se juurikaan kiinni. Joka tapauksessa l�tty on yhteen p�tk��n kuunneltuna siet�m�tt�m�n puuduttava paketti, ja soundimaailman raakuuskaan ei juuri miellyt� korvaa. Muutaman valonpilkahduksen lis�ksi piristyst� voi tietysti hakea levyn loppupuolen Ludwig Van -kappaleesta, joka siis toden totta on orkesteripohjainen Beethoven-cover..
Brasilialainen Sepultura perustettiin vuonna 1984 Max Cavaleran, Jairo Guedesin, Wagner Lamounierin, Paulo Jr.:n sek� Igor Cavaleran toimesta. Aluksi yhtyeen tyyli yhdisteli perinteist� thrash- ja deathmetallia, mutta 90-luvulle tultaessa ilmaisu kehittyi tyystin omanlaisekseen.
1991 julkaistu Arise-pitk�soitto oli ensimm�inen yhtyeen "suurista" levyist� ja se nousi jopa Billboardin listalle. Kaksi vuotta my�hemmin ilmestynyt Chaos A.D. r�j�ytti lopullisesti pankin ja albumilta l�ytyikin l�j�p�in tulevia klassikkokappaleita. B�ndin soundi muuttui samalla aiempaa raaemmaksi ja ehdottomammaksi, Max Cavaleran vokalisoinnin kehittyess� niinik��n uuteen suuntaan. 1996 ilmestynyt Roots toi muassaan vivahteita hc:n ja brasilialaisen kansanmusiikin suunnalta ja albumi groovaakin aivan erityisell� tavalla.
Rootsin j�lkeen Max Cavalera erosi yhtyeest� ja perusti Soulflyn. Sepulturan suosio l�hti t�m�n j�lkeen selv��n laskuun, vaikka uusi vokalisti Derrick Greene osoittikin olevansa mies paikallaan. Greenen kanssa yhtye on julkaissut nelj� albumia, mutta Max Cavaleran aikaiseen menestykseen se ei ole en�� ylt�nyt. T�t� nyky� basisti Paulo Jr. on yhtyeen ainoa alkuper�inen j�sen.
Derrick Greene - laulu
Andreas Kisser - kitara
Paulo Jr. - basso
Jean Dolabella - rummut
Linkki: sepultura.uol.com.br
(P�ivitetty 12.07.2010)
