• Arviot
  • Levyt
  • Pienet
  • Livet
  • DVD
  • Kirjat
• Haastattelut
• Artikkelit
  • Ajankohtaista
  • Klassikko
  • Sarjakuvat

G-ODD: Into The Year 2010

Omakustanne

Parivuotias oululainen G-ODD ei ole niin jumalainen eikä outo mitä nimestä voisi päätellä. Silti se ei ole myöskään mikään perinteisin bändi. Vaikka trio ammentaa niin bluesista kuin 60-lukuisen garagen säröpotkusta, on sen keitoksessa mukana niin elektronisen tanssimusan poljentoa kuin tymäkkää hiphop-beattiä. Homma marinoidaan komeasti kaartavilla kepeillä pop-melodioilla. Kaiken kaikkiaan soitossa on sen verran draivia ja biiseissä ideaa että yhtyeen nostaa mielellään levyarvioiden joukkoon, vaikka promostahan tämän omakustanteisen ”kokopitkän EP:n” kohdalla on kyse.

Moses Hazystä tuttu Pekka Tuomi hoitaa yhtyeessä niin laulua, kitaraa, synaa kuin ohjelmointiakin. Vaimo Veera huolehtii bassosta, synasta ja laulusta ja lyömät tarjoilee samoin laulussa kuultava Sami Keinänen. Elektrogarage on ehkä osuvin karsina, lähempänä siellä sitä rockimpaa laitaa. Aika laidasta laitaan kurotellaan, joku Roboboy kuulostaa hyvällä tavalla töksähtäen jopa 22-Pistepirkolta. Laiskan läskisti suriseva Fat Sound kuulostaa taas siltä kuin joku naittaisi vähillä pattereilla käyvän ghettoblasterin säröpedaaliin. Samassa hengessä efektinen ja rutiseva Devil Can´t on suoraviivaisemmin koukukas, New Clear Sunshine taas kepeilee kuin alkuaikojen leikkisä I Was A Teenage Satan Worshipper marinoituna sokerihumalaisella pop-melodiapuuteripilvellä.

Kipakasti spurttaava Radio kumartaa 80-lukuisen tökeröön mutta menevään synapunkkiin hiukan elektroclash´ähtävällä otteella. Medication Time kaartava synataivas ja helkkäävät kulkuset kääntyvät teollisuushallin surinaan ja melodialaukkaan. Ja siinä missä Life Creates Love hymyilee seesteisesti, vaanii Johnny Young hilipatihippaavalla ajelulla. Funkahtava Highway 71-pornoboogie saa peräänsä vielä pörisevän Overdriven. Parasta G-ODDissa on se että biiseissä on sekä jonkinlaista yhtenäistä henkeä että persoonallista hitikkyyttä. Silti ihan tappiin asti homma ei vielä iske, vaikka ensikosketus on oikein positiivinen. Näillä eväillä on ihme jos trio ei jatkossa yllä ihmeellisempiinkin tekoihin.

Kommenttien keskiarvo:

MikaR kommentoi 26.01.2010:

Pisteet:

Tähän osoitteeseen G-ODD iski asteen paremmin. Kiekko tuntuu paranevan itse asiassa jokaisen kuuntelukerran myötä, hitaasti mutta varmasti. Rikas tyylikirjo tuo lievän sillisalaatin maun, jonka raikas genrekattaus kuitenkin huuhtelee jo pian mennessään. Ehkä pari heikompaa lenkkiä olisi kannattanut karsia pois, mutta hyvä tuo on jo noinkin. Erinomaista!