The Storm: Black Luck

Spinefarm

Edesmenneen Swan Leen solisti Pernille Rosendahl ja Mew�n ex-basisti Johan Wohlert ovat paitsi pariskunta, my�s yhtye nimelt� The Storm. B�ndin viime vuoden lopulla Tanskassa julkaistu albumi Black Luck n�kee nyt p�iv�nvalon my�s Suomessa, ja jotenkin on sellainen fiilis, ett� t�m� voisi h�rm�l�isiin upota.

Swan Leen hienostuneesta popista tai Mew�n progemaalailusta ei ole The Stormin kakkoslevyll� tietoakaan, vaan homman nimi on mahtipontinen, hiukan metallinen kertos�erock. Biisist� toiseen samaan tapaan jurnuttavista kitaroista ja kaikuisista syntetisaattoreista t�yttyv� ��nimaisema on kylm�, eik� inhimillisyytt� meinaa l�yty� sitten mill��n. Juuttien onneksi melodiat ovat niin kertakaikkisen vahvoja, ett� Black Luck pysyy kuivilla.

Pernille Rosendahl on edelleen hieno solisti. H�nen vivahteikas ��nens� kuitenkin hautautuu usein ��nimassan alle, kun raitoja ei ole studiossa s��stelty. T�m� tukkoisuus muodostuu levyn suurimmaksi ongelmaksi - "v�hemm�n on enemm�n" -periaatteella n�ist� kappaleista voisi saada aikaan vaikka mit�. ��rimm�isen komean Dominos-kappaleen loppuherkistely on l�hes ainoita suvantovaiheita koko albumilla, ja nousee samalla sen huippuhetkiin. Rosendahlin ��nikin tulee iholle aivan eri tavalla, kun s�estyksen� on vain et�inen mieskuoro ja akustinen kitara.

Black Luck on tasaisen varma ja hyv� albumi, jolta kuitenkin puuttuu sellainen uskallus ja kekseli�isyys, mik� yleens� tekee levyist� keskitasoa parempia. The Stormin kakkoslevyn kevytmetallinen hitikkyys haiskahtaa jopa hieman laskelmoidulta. Kun Volbeat-solisti Michael Poulsen vierailee mikrofonin varressa kappaleessa B.S.E, The Stormia on l�hes mahdotonta erottaa menestyst� niitt�neist� maanmiehist��n.

Jollain tavalla The Stormia kuvaa parhaiten mielleyhtym�, joka on py�rinyt p��ss�ni aina levy� kuunnellessani: Black Luckista tulee vahvasti mieleen Ankkarock. Voisin melkein ly�d� pienen summan vetoa siit�, ett� yhtye n�hd��n ensi kes�n� Korsossa. Eik� t�m�n kommentin ole tarkoitus sis�lt�� lainkaan arvolatautuneisuutta, kyseess� on vain mielikuva, jota karkuun en p��se The Stormin kohdalla.