Decline of the I: Inhibition

Agonia

Tuntuu oudolta ja samalla eritt�in mielenkiintoiselta, ett� kaikista metallin alalajeista juuri black metal on viimeisen kymmenen vuoden aikana kokenut niin totaalisen kokeellistumisen ja hajaantumisen tilan. Yhdest� juuresta alkanut levi�minen ja haarautuminen on luonut jo niin suunnattoman m��r�n pienen pieni� ala-genrej�, ett� oikeastaan on helpompi puhua vain post-black metalista.

Ranskalainen Decline of the I on selv�sti lukenut l�ksyns� ja kuunnellut esikuvansa, sill� vaikka Inhibition on kaikessa kokeellisuudessaan tiukasti t�t� p�iv��, l�ytyv�t yhtyeen juurista Burzum ja Code. Eik� yhtye edes l�hde kiist�m��n t�t�, vaan lis�� ylpe�n� listaan mukaan Neurosiksen, jonka vaikutus j�� tosin jonnekin sinne norjalaisten ja brittien alle. Onnekseen b�ndi ei vain tyydy toistamaan muiden jo aiemmin tekem��, mink� ansiosta albumi nousee metrimetallin yl�puolelle. Yhtye uskaltaa kokeilla joillain raidoilla rohkeasti rajojaan ja vaikka kaikki siirrot eiv�t ole onnistuneita, viestiv�t ne kuitenkin oikeasta suunnasta.

Ranskalaisten metalli on aiheiltaan synkk��, raakaa ja mustaa, kuten genren opit vaativat. Kitarat ja rummut ovat saaneet seurakseen runsaasti konevoimaa, eik� perinteist� bassoa kuulla kiekolla (ainakaan listauksen mukaan) lainkaan. Avantgarden leimaa kokonaisuuteen tuovat ovelasti k�ytetyt leffa-samplet, sek� jotkin sovitukselliset ratkaisut, joista voi vet�� suoria viivoja Norjan avantgarde metallistien suuntaan. Vaikutteiden listaan voi siis lis�t� niin Ulverin kuin Arcturuksenkin, tosin n�iden suuryhtyeiden tasolle ranskalaisnelikolla on viel� matkaa.