Utunen: Utunen

Humu

Psykedeelist� poppia on moneen l�ht��n, sill� 60-luvun loistovuosien j�lkeen genre on sirpaloitunut sek� levitt�ytynyt lukemattomiin eri suuntiin. T�ss� suuressa psykedeelisess� musiikkikartassa helsinkil�inen Utunen sijoittuu psykeversumin folkeimpaan ja utuisimpaan laitaan. Toinen merkitt�v� l�hde on 90-luvun Bristol Sound, eri elementtien, palasten ja vaikutteiden liukuessa toisten lomitse.

Utunen ei omaa tiet��kseni monenkirjavaa rodullista tai kulttuurista taustaa, mutta yhtyeen kahdeksanhenkisen kokoonpanon sovitusty� on taatusti muokannut laulaja-poikkihuilisti Mirjami Holopaisen ja kitaristi-laulaja Tero Holopaisen s�velt�mi� kappaleita. Tyylillisesti seitsem�n kappaleen ja kahden bonuskappaleen muodostama 52 ja puoli minuuttia pulppuavat samoista alkul�hteist�, mutta eri raidoilla sekoitussuhteet vaihtuvat virkist�v�sti. Toisinaan Utunen on kuin ikuisesti aaltoileva, viile� ja ravinnerikas meri RinneRadion sirpaleisen saariston, sek� Massive Attackin urbaanin mantereen v�lill�. Toisinaan yhtye progeilee kuin 70-luvun rohkeimmat itsens�tutkijat konsanaan.

Malliesimerkki b�ndin vahvuuksista on kaihoisa Puolinainen, joka ojentautuu rohkeasti melodiansa ylle, mutta v�hint��n yht� viehke� on folkmaisempi Usva, joka erottuu jopa siin� m��rin, ett� alkuun kappale tuntuu p��tyneen vallan v��r��n seuraan. Joskus ainekset fragmentoituvat fysiikkansa lakeja uhmaten, kuten Tanssivat sielut, joka h�ilyy jatkuvasti lopullisen hajoamisen partaalla, mutta kutoo silti � tai siit� huolimatta � ymp�rilleen vahvat sein�t minimalistisin elkein. Tyystin omanlaisensa �ss� on kuitenkin levyn virallisen osuuden p��tt�v� Valonkaupunki, joka p��lle 11 minuuttisena emoaluksena olisi ollut t�ydellinen p��t�s upealle levylle.

Bonuskappaleet Putoan ja Valoisampi puoli ovat ihan mukava lis�, mutta niiden sijoittaminen em. kaltaisen loisteliaan lopun per��n on kiistanalainen ratkaisu. Enk� py�rr� mielipidett�ni, vaikka Putoan muistuttaa David Lynchin h�myis�st� maailmasta, jossa er�skin Laura Palmer joskus vain putosi ja putosi ja putosi ja putosi. Ilman lisukkeita k�siss� olisi t�ydellinen teos.