Alex Cameron: Miami Memory

Secretly Canadian

Australian nuori synapop-keisari pist�� kolmannella sooloalbumillaan rohkeampaa vaihdetta silm��n. Siin� miss� kahden vuoden takainen Forced Witness tasapainoili pastissin ja oikeasti varteenotettavan musiikin rajamailla, ovat kuluneet vuodet hioneet Cameronin rosoja � ja toisaalta uurtaneet aivan uusia kanjoneita herran sielumaisemaan.

Paljon sanottiin ja henkil�kohtaisia solmuja availtiin jo kiekkoa pohjustaneilla Stepdad, Miami Memory ja Divorce -sinkuilla, jotka tekij�ns� mukaan pohjautuvat kaikki todellisiin tapahtumiin, ihmisiin ja tilanteisiin. S�rkyneen ja k�rsineen syd�men korvennus onkin tavallaan albumin kantava teema. Toisinaan k�rsij� on kertoja, toisinaan taas murheen mankeloitava ovat ne henkil�t, jotka ovat syyst� tai toisesta kertojan l�heisyydess�. Eiv�tk� n�m� ole pelkki� parisuhdeongelmia, sill� ihmisten v�liset tunteet, suhteet ja riippuvuudet ovat huomattavasti moninaisempia.

Musiikillisesti Miami Memory on keveint� materiaalia mit� Cameron on t�h�n menness� luonut, raitojen soljuessa poutapilvien tavoin pop-taivaiden halki. Monipuoliset koskettimet ovat nousseet merkitt�vimp��n asemaan laulun rinnalla ja juureva urkusoundi onkin kiekon tunnusomaisin piirre. Pinnat on annettava my�s syntetisaattoreiden luovaan k�ytt��n, jolla aiemmin painostaviksi �ityneet kasarivaikutteet on saatu sulautettua t�h�n p�iv��n.

Springsteenit ovat nyt vaihtuneet dylaneihin ja tarkoituksia luotailevassa kulussa on my�s hyv� m��r� Ziggy Stardustin j�lkeist� David Bowieta, joka yritti kovasti l�yt�� uutta suuntaa ja johtot�hte� uralleen. Eih�n t�m� nyt mik��n Young Americans ole, mutta irtiotto kuitenkin, ja jotkin elementit tilanteissa muistuttavat kovasti toisiaan.