Midinight Crisis: 13A

Omakustanne

Midinight Crisis on kotimainen elektronisen musiikin kollektiivi, jonka kolme jäsentä ovat tehneet yhteistyötä kuluvan vuosikymmenen ajan. Omakustanteena julkaistu 13A on esikoispitkäsoitto, jota on pohjustettu kolmella sinkulla ja jonka myötä sangen demokraattiselta vaikuttava kollektiivi pääsee näyttämään taitojaan isommassa mittakaavassa.

Sinkuista jokainen on demokratiaa korostaen lähtöisin eri tekijän kynästä ja A-puolen avaava Temporal Path muodostaa sitä seuraavan Impermanencen kanssa toimivan parin, joka esittelee albumin sisäistä järjestystä. Instrumentaalinen synapop on aikalinjoja mielenkiintoisesti yhteen kutovaa kudosta, joka ei varsinaisesti huuda mitään yhtä ja tiettyä aikakautta. Mukana on modernimpaa downtempo-painotteista chillailua ja retrompaa ambienttia yhdistelevää laskettelua, jossa painopiste on spektrin lämpimämmässä, positiivisemmassa laidassa. Impermanence on vain toinen viiden minuutin rajan puhkaiseva numero, mutta silti albumi tuntuu kestävän huomattavasti pidemmän ajan – ja totean tämän vain suotuisassa mielessä.

Venyttäminen on herkkä taiteenlaji musiikissa, etenkin kun lyriikoita ei ole mukana ja tyylikirjo halutaan pitää näinkin niukkana sekä rajattuna. Midinight Crisis onnistuu etenkin albuminsa A-puolella kiskomaan riittävän määrän jäniksiä hatusta, sillä em. biisikaksikon jälkeen soiva Jungle Cat muuntaa juuri sopivasti tunnelmaa ja puoliskon sulkeva puolitoistaminuuttinen Lux on tavallaan välisoittomainen siirtymä. Vinyyli ja kasetti -formaattien luoma lyhyt tauko onkin loistava, ennen kuin B-puoli Rain Dancer -sinkkuineen pääsee vauhtiin.

Rain Dancer, joka samalla oli kollektiivin esikoissinkku viime kesänä, on oiva B-puolen käynnistäjä. Siinä missä A-puoli on rahdun enemmän aurinkoisessa ambientissa kylpemistä, lähtee jälkimmäinen puoli vaeltamaan kiirettä kohti öisempiä maisemia. Vinojen ja outojen soundileikkien vinkuvat alaäänet ja kumisevat rytmit pistävät leikin säännöt uusiksi. Kasaria vilautellaan kirkkaiden synapistojen kautta, mutta fiilis pidetään öisen levottomana ja keveänä. Joku voi haistaa ilmasta housen, mutta happoisuus ei polta onneksemme keitosta pohjaan – ainakaan pahemmin.

Restored tuo soundiin mukaan ripauksen voimaa ja draamaa, mutta avartavat voimat pitävät soundikentän kirkkaana ja selkeänä. Rytmien mittavammat vallit jatkavat kohoamistaan Reflecta 8888 -raidalla, soundien kiertäessä kehiä ja kierrosten johtaessa syvemmälle. Tummuus ja valo toimivat kuitenkin yhdessä ja albumi kehittyy samalla kokonaisuutena luonnollisilta vaikuttavien siirtojen asettuessa keskenään linjaan.

13A on levyn otsikoksi kenties vaikeasti muistettava, mutta Midinight Crisis osaa täyttää reilu 31 minuuttisen esikoispitkäsoittonsa kiehtovan erilaisilla elektro-ambientin osasilla.