Jemina: Tuskasta taidetta

Omakustanne

Modernia poppia luova Jemina siirtyi alkuvuodesta 2024 omakustanneartistiksi ja on sittemmin julkaissut kappaleita tasaiseen tahtiin. Nyt sinkkuja on koottu yhteen aikaisemmin julkaisemattomien biisien kanssa, ja kasassa onkin per�ti 13 raidan sek� hieman alle 40 minuutin mittainen debyyttipitk�soitto.

Hartiapankilla tehdess� on my�s valinnanvapaus ja Jeminan tapauksessa oma tie k�y selv�ksi jo matkan alusta. Moni levy avataan tutulla sinkulla, mutta Jemina antaa Sama tytt� -kappaleen kertoa miss� menn��n ja mist� h�nen tekemisiss��n on kyse. Teksti l�hett�� viestej� eri suuntiin ja samalla kuullaan my�s pitk�soiton otsikko ��neen lausuttuna. On ehk� kliseist� todeta tuskasta syntyv�n taidetta, mutta toisaalta kivusta on kummunnut eritt�in merkitt�v� osa taiteiden mestariteoksista, my�s musiikista aina klassikoista moderneihin saavutuksiin asti.

Toisena soiva Ylpee nostaa ��nikent�t taivaisiin saakka ja vaikka mitat ovat katedraaliluokkaa, osaa Jemina silti pit�� soundit ymm�rrett�vin� ja sekaan sovitellaan luontevasti my�s hiljaista suvantoa. Samaa kaavaa suositaan muuallakin, eli kivutaan kertsiss� korkeimmalle huipulle ja laskeudutaan sielt� hetkeksi alemmas, mutta rakenteita osataan my�s varioida. Modernin popin rajat ty�ntyv�t v�lill� r�v�k�mm�n ilmaisun naapuriin, toisinaan tuntoja luodataan pidemmin kaarin, mutta kaikkea sitoo yhteen Jeminan laulu.

Iso on hetkitt�in eritt�in isoa ja niin Amen amen kuin Jaksan taistella h�ilyv�t mahtiballadien rajoilla, siirtym�tt� kuitenkaan selv�sti rajan ylitse. Isoja ��nikentti� ja soundimaisemia suosiva tuotanto osaakin vet�� ja ty�nt�� siten, ettei tulevia k��nteit� osaa l�hesk��n aina arvata ennakkoon. Huomionarvoista on my�s se, ett� vain Sisko en tahdo j��d� ylitt�� kolmen ja puolen minuutin rajapyykin. Ja kyseess� on viel� yksi albumin upeimmista hetkist�, joten tarpeettomasta venyttelyst� artistia ei p��se syytt�m��n.

Levylt� l�ytyy my�s tanssittavampaa ja armottomasti tarttuvaa materiaalia. Rytmilt��n tiukin marssinumero on sinkuiksi nostettu Suojelusenkeli, kun taas Ihmishirvi�n melodia kietoutuu huomattavasti hitaammin ymp�rille. Vaikutus on silti lopulta sama ja biisej� tulee nopeasti hyr�ilty� mukana � sek� my�hemmin vaikka ihan tyhj�ss� ja hiljaisessa huoneessa. Noston ansaitsee my�s Costeen kanssa esitetty Ep�reilu maailma, joka k�y l�pi yhden kahden ihmisen mittaisen tarinan.

Esikoinen ei ole virheet�n, mutta huomionarvoisen ehyt ja oma ��nikin tuntuu jo l�ytyneen.