Julkaistu: 11.11.2026
Arvostelija: Mika Roth

Suhina Records
Rap-veteraani Massali ja tuottajavelho Makobeats julkaisivat ÄKTIÖN!-kimppalevynsä itse asiassa jo kesäkuun lopulla, mutta paketti ilmestyi verkon kaikkiin digipalveluihin vasta Halloweenin tienoilla. Vielä kun ottaa huomioon, että levyn rajattu fyysinen painos myytiin loppuun oitis virallisen julkaisupäivän jälkeen, niin kyseessä on todellinen julkaisupäivä suurelle osalle yleisöä.
Napakoissa ja lyhyissä saatesanoissa luvataan vinolla hymyllä ”Suomen tuhnuisinta boombapia”, vaan mikä on totuus sanojen takana, vieressä ja yläpuolella?
Boom bap näyttäytyy omanlaisenaan kunkin kuulijan korvassa, mutta mielestäni kaksikon tekemisissä on juonteita trapinkin puolelta. Biitit ja taustan soundit kyllä huokuvat usein 70-luvun melodisuutta, mutta mukana on huomattavasti tummempiakin varjoja – lyhyitä ja pidempiä. Esimerkiksi Harrasteet on taustojensa puolesta luotaus altaan äkkisyvään päähän ja Sääliääniä hämmentää vääristyneiden äänikerrostensa kanssa. Tietysti boom bapille tunnusomaiset basso ja snare ovat keskiössä, mutta ÄKTIÖN! on halki matkan osiensa suurempi summa ja pidempi kenttä.
Massali tykkää vierailla muiden biiseillä ja vierailijoista omillaan, joten tälläkin kiekolla ääneen pääsevät monet kaverit ja tutut. 95Devillen kanssa vedetty Sokkotreffit ottaa kuin ohimennen kantaa ansioiden jakautumiseen. Vielä kun ottaa huomioon, että herra itse on lafkan pomona, niin pistojen ristikkäisyys alkaa muistuttamaan jo kuvioneulontaa.
Aiheeksi käyvät oikeastaan kaikki mahdolliset ja MC Cepan kanssa ikuistettu Rakkaat eläimet joita syömme kertoo tietysti jo otsikollaan olennaisen tuokion viesteistä. Soundien puolesta biisi on luonnollisesti yksi kiekon rennoimmista kohdista ja vain Mvsnon kanssa rullailtu Ces’t la vie taitaa notkistaa polviaan syvemmällä kulmalla. Viimeksi mainitun kohdalla pitää mainita myös simppeli pianokuvio ja bassolinja, jotka nostavat raidan kärkikahinoihin.
ÄKTIÖN! on herkullinen kattaus rapin rikkaasta buffetista, jossa genrerajojen kanssa ei ole niin tarkkaa. Boom bap kääntyy isommitta ongelmitta 20-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja tuhnuisuus on kiinni kuulijan korvasta. Itse en kokenut suuriakaan haasteita kaksikon maailman sisään kurkkimisessa.



