The Duplo: Rainbow

Stupido

The Duplo tulee taas! Yhtye jatkaa kolmen vuoden takaisen We Love Duplo! -albumin viitoittamalla tiell� tuoreella Rainbow -pl�tyll��n, ainakin sanoituksien osalta. Edelleen pysytell��n yksinkertaisissa, toisteisissa ja osittain sekavissakin tunnelmissa. Sointia hallitsevat yhtyeelle ominaiset kitara- ja bassokuviot sek� Aleksin tuttu vokalisointi, mutta uuttakin l�ytyy.

Wallun poistuttua rumpupenkilt� Duplon saundi on siirtynyt asteen jos toisenkin rauhallisempaan ja melankolisempaan suuntaan. Debyyttilevyll� kuultu v�lill� raivokaskin hypnoosihumppaosasto kikkailuineen on vaihtunut Johannes Apposen kitaroinnin, Teemu Fiilinin kosketinkikkailun ja Janne Nissil�n rauhallisen rumputahdin my�t� melko popiksi. Toki b�ndin yh� Duploksi tunnistaa.

Biiseist� Goddamn My Man (I Don’t Understand) on ihmettelev� rauhallinen rallatus. Nimibiisi Rainbow ja sinkkulohkaisu Unite People Unite tiivist�v�t nykyduplon saundin rockpohjaiseksi mollivoittoiseksi poppailuksi, josta ei efektej�k��n ole kokonaan hyl�tty. Take It EZ on Rainbown p�ssyttelybiisi: ”...on the road again, we just take it EZ...” Olen ep�tietoinen, miten pit�isi suhtautua Keys Of Lifen lauseeseen: ” house music will never die”. Onko house helsinki undergroundin soundi? Ironiaa vai housen nostamista jalustalle?

1991 UG on helmi. Duplon yleis�n hyppyytyst� parhaimmillaan. Kaihoisaa tunnustusta ah niin antoisista nuoruusvuosista. Buffalo vaihtaa kielen suomeksi, biisin luomisvaiheessa on ollut takuuhauskaa. ”n�ytet��n sentraalii..” On hyv� huomata, ett� biisej� ei tehd� liikaa hampaat irvess�. You Are Not A Robot on paljosta velkaa Summer Of 99 lle, samaa kaurapuuroa, nyt vain sokerin sijasta voisilm�ll� maustettuna.

Kokonaisuutena toimiva ja luonnollinen jatke edelliselle levylle. Siin� miss� We Love Duplo! oli biletyst� parhaimmillaan, Rainbow on seuraavan aamun tasoittava, rauhallisempi ja mietteli��mpi. T�ytebiisikikkailutkin sopii kokonaisuuteen. Ja t�ytyyh�n ne juuret muistaa (Kuningas 165). Hyvin tippuu.