Levyarvio

Korn: Greatest Hits Vol.1

***1/2-
Youtube last.fm

Arvioi levyä:

Ohjeet/Säännöt levykommentointiin:
  1. Kirjoita kyseisestä levystä/arviosta/kommenteista.
  2. Vältä mauttomuuksia, kiroilua, epäasiallisuuksia.
  3. Yritä löytää uusi näkökulma, mitä muut eivät ole vielä löytäneet.
  4. Arvio tai sen kommentointi on yhden ihmisen mielipide. Mikäli olet eri mieltä, voit kriittisestikin kommentoida sitä tai vaikka arvioida levyn uudelleen. Muista kuitenkin perustella mielipiteesi.
Mitkä kommentit tullaan poistamaan:
  1. Vain muutaman sanan sisältävät kommentit.
  2. Kommentit, joissa on mauttomuuksia, kiroilua, epäasiallisuuksia.
  3. Kommentit, jotka toistavat aikaisempia kommentteja ja eivät näin ollen tuo mitään uutta.
  4. Tekstit, jotka eivät sisällä mitään kommentointia (esim. 'ihan mielettömän hyvä, osta levy, maailman paras bändi, rakastan eusebiusta, jee!!!!' -tyyppiset tekstit poistetaan).
Muista: Tämä on mahdollisuus piileville kriitikoille astua esiin.
T√§hdet:  Muista, ett√§ keskivertolevy on **1/2 tai ***. Vain aniharva levy on ***** tai 1/2.
Arviosi:

Halutessasi voit käyttää tekstissäsi myös seuraavia HTML -merkkejä:
<b> <i> <a> <em> <br> <strong> <blockquote> <tt> <li> <ol> <ul>

Kommenttien keskiarvo: **---

ElvishParsley kommentoi 03.12.2004:
Pisteet: 1/2----
Sarjassamme "näin johdamme ihmisiä harhaan" oman kortensa kekoon kantaa grungeaallon pukamissa kynsinhampain roikkunut turhuus Korn: Miten levyn nimi voi olla "Greatest Hits" vaikka levyltä ei löydy ensimmäistäkään hittiä, suuruudesta nyt puhumattakaan. Vaikka suuruushan on toki suhteellinen käsite...

Joka tapauksessa Korn yrittää saada osansa tämän vuoden joulurahastuksesta ja niputtaa samojen kansien väliin 19 "suurinta hittiään". Levyn kuulemalla (kuunteleminen olisi tässä yhteydessä yhtä harhaanjohtava sana kuin levyn nimikin) ei voi muuta kuin ihmetellä, miten syvältä bändin loput viisut mahtavatkaan olla. Tämä jöötin rinnalla kun Mariaanien hautakin näyttää lähinnä Himalajalta.

Kitsaudesta ei bändiä ainakaan voida syyttää: monet "suurimmat hitit"-läpyskät ovat puolituntisia kymmenen piisin kokoelmia (ja niissäkin on usein puolet liikaa materiaalia) mutta Korn tarjoilee audioulostettaan koko rahan edestä. Levyllä kun on mittaa enemmän kuin naistenhuoneen jonolla Jari Sillanpään konsertissa.

Sääli vain, että musiikin taso on mitä on. Ainoa massasta erottuva kokkare on piinan aloittava lämmitys Gunin muutaman vuoden takaisesta Cameo-coverista "Word up". Gunin versiossa tosin oli vielä munaa Holmesin edestä verrattuna Kornin poikien nysäilyyn.

Pukinkonttiin laittaisin tämän vain ihmiselle, jota inhoan sydämeni pohjasta. Pelkkää luonnonvarojen haaskausta koko levy. Levyn nimen perässä roikkuva "Vol. 1" viittaisi tosin siihen, että tätä kuraa olisi jatkossa tulossa lisääkin. Luoja armahtakoon meitä siltä. Tässäkin on ihan riittämiin mölysaastetta yhteen ihmiselämään...

Platypus kommentoi 27.01.2005:
Pisteet: ***--
Kokoelmalevyn on pukannut ulos myös Korn ja tälläkin kertaa taitaa motivaatio löytyä sopimusteksteistä. Tämän kokoelman jälkeen yhtye on täyttäynyt velvollisuutensa levy-yhtiötä kohtaan ja voi aloittaa puhtaalta pöydältä seuraavan levyn työstämisen.
Kun yhtye on omalla alallaan pioneeri-statuksen saavuttanut niin on vaikea ymmärtää miksi kokoelmalevylle laitetaan lainkaan cover-biisejä. Varsinkin kun Korn tekee näistä kuluneista standardeista varsin mitäänsanomattomat suoritukset jotka eivät tuo varsinaisesti uutta näkökulmaa alkuperäisiin. Tällaisena ne olisivat sopineet paremmin sinkkujen b-puolille tai koko pitkän julkaisun "piilo" biiseiksi (kuten Take a look in the mirror levyltä löytyvä versio Metallican One:sta). Ilmeisesti kaikki uusi oma materiaali on haluttu säästää myöhempiä projekteja varten. Levystä on siis vaikea löytää paljoakaan tarjottavaa vanhoille faneille. Sensijaan jos jostakin syystä ei Korn:n tuotanto ole tuttu, on tässä paketissa kaikki olennainen. Levyn biisijärjestys on rakennettu lähes kronologiseksi uusimmista kappaleista vanhimpiin ja tämä tuokin esiin yhtyeen kehittymisen. Vaikka ostava yleisö ei aivan samaa mieltä ole ollutkaan niin Korn on parantunut tahtia levy levyltä ja ei ole antanut itse luomansa genren rajojen kahlita tuotantoaan liian tiukasti. Jonathan Davis on ottanut vuosien mittaan yhden jos toisenkin laulutunnin ja sen voi ilolla panna merkille. Vaikka alkuaikoina asennetta oli ehkä enemmän ja paha olo tuli huudettua ulos suoraan niin myöhempi tuotanto on sävykkyydellään kestävämmällä pohjalla.
Kuten niin monen muunkin kokoelmalevyn kohdalla täytyy tämänkin kohdalla todeta, että hyviä/loistavia kappaleita, mutta varsin turhassa paketissa vanhemman fanin kannalta (vaikka se mukana tuleva DVD tietenkin houkuttelisi). Korn on niitä yhtyeitä jonka tuotanto tulee raskaamman rockin ystävän tuntea, joten mahdollisia sivistysaukkoja voi tällä kuitenkin paikata mainiosti.
Artistihaku
Artisti

Korn

Levyarviot

Klassikko

Livearviot