Julkaistu: 11.01.2005
Arvostelija: Miika Jalonen

Island
Ei ole vaikea p��tell�, miksi vallankin britit ovat hullaantuneet The Killersiin; onhan b�ndin soundi miltei toivekonserttimainen potpuri 80-luvun kohtalokkaimmasta brittirockista. Nostalgian ja kohtalokkuuden yhdistetty� kutsua on todistetun hankala vastustaa, vallankin kun se tarjotaan n�in kirkasotsaisella paatoksella. The Killers ei tietenk��n ole ainoa retroilija, mutta toisin kuin moni muu, se onnistuu luomaan t�m�nhetkisest� nuoruudesta ja jo kadonneesta ajasta jatkumon, jonka pakahduttavuus on melkein pelottavaa.
Tavoitettavissa olevien ja tavoittamattomiin lipuneiden haaveiden keh�ll� py�riess��n The Killers tavoittaa parikin t�ysosumaa, joiden potentiaali on tullut tutuksi my�s kotimaisilla radioaalloilla: Jenny Was A Friend Of Mine on The Cure-basson kuljettama tragedia ja Somebody Told Me s�ken�iv�, kertos�keess� discoksi ry�ps�ht�v� hitti. The Killersin puolesta puhuvat my�s keskivertoa paremmat sanoitukset, jotka ovat yhtyeen �murhatrilogian� kahdessa biisiss� (jo mainittu Jenny Was A Friend Of Mine ja Midnight Show) kuin kevytversio James Ellroyn houreisista ry�pytyksist�.
Aivan jokaista raitaa taidolla lainaava nuori b�ndi ei onnistu el�v�itt�m��n ja jatkossa tilaa saisi l�yty� omillekin metkuille, mutta monella suunnalla hypetetyksi levyksi Hot Fuss on silti enemm�n kuin lupaava. Ehk� tulevaisuus on sittenkin The Killersin. Vai menneisyys?




80-lukuisesta kohtalokkaasta brittirockista ammentava nelikko Las Vegasista.
Kotisivut: www.mogstar.com/thekillers
(P�ivitetty 16.07.2007)
Kommenttien keskiarvo:




Kuten jo todettu, Jenny was a friend of mine on niin mielet�n pelinavaus, ettei siit� ehdi toipua viel� kummastukseseni sinkuksi valitun Mr. Brighsiden aikana, Somebody told men ansiot kaikki tiet�v�t varmasti jo liiankin hyvin. Levyn muista �ssist� kannattaa mainita upean kiihke�t On top ja Midnight show sek� letke�, kovasti The Strokesilta kuulostava Change your mind. Kiekan kruunaa mahtavan ironinen bonusraita Glamorous indie rock`n`roll.
Minua levyss� h�iritsee eniten per�kk�in tulevat ja melko pitk�stytt�v�t All these things I`ve done ja Andy you`re a star sek� loppupuolella samanlaisen parivaljakon muodostavat Believe me Nathalie ja Everything will be alright. Kaikki ovat sin�ns� ihan hyvi� biisej�, mutta per�kk�in asetettuina hieman puuduttavia.
Kitarat vinkuvat, synat kuulostavat pirun hyvilt� ja yleinen saundimaailma hakee vertaistaan. Mit� muuta sit� ihminen tarvitsee?
Terveisin: tYt�t turusta