Hämäläinen Aeroflop kehittyy levy levyltä johdonmukaisesti. Alkuaikojen Oasis -rokista ei jälkiä paista enää juuri muualla kuin hetkittäin Rami Vierulan äänenkäytössä. Muuten yhdeksänbiisistä debyyttiä leimaa tuollainen seesteisen rauhallinen, 60-70-lukuinen tunnelma. Esimerkiksi Towel Of Clouds voisi yhtä hyvin löytyä vaikkapa The Soundtrack Of Our Livesin slovari-osastosta. Levynjulkaisun myötä nelimiehiseksi kutistunut yhtye on osannut luoda kappaleilleen tunnelman rauhasta, johon välillä jopa kirskuva kitarointi sopii aiheuttamatta ristiriitaa. Akustisesti näppäilevä Lucky Alive ihastuttaa kiireettömillä melodioillaan ja iättömällä fiiliksellään. Sanoitukseltaan hengellisesti elämänkuvia tarkasteleviin kappaleisiin sopii tällainen uneliaampi pohdinta mainiosti.

Miltei hilpeän jatsahtava Decayed Feelings nousee omiin suosikkeihin. Sielukkuus korostuu vahvasti ylihaikealla Two Virginsillä, Revival Song tuo osuvasti hiukan rokimpaa ilmettä vastapainona edelliseen. Toivottavasti tällaista ja tiukempaakin otetta kuullaan edelleen Flopin keikoilla. Koskettimien käyttö tuo mukavaa ulottuvuutta. Upea sävellys on myös arastellen alkava Reaper, joka pikkuhiljaa levittää siipiään niskakarvoja nostattavaksi maalailuksi. Ainakin minun korvaani yhtye lunastaa nyt kertaheitolla niitä odotuksia, mitä aiempien näyttöjen perusteella on voitu asettaa. Vielä kun saisi yhdistettyä Deep In Our Heartsin kaltaisen instant-koukukkaan rokkipuolen tähän seesteisempään sielukkuuteen. Toki nytkin ollaan aika lähellä. Tasapainoinen ja kypsä levy, joka avautunee pidemmällä kuuntelulla entistä vaikuttavammaksi. Sen saa aika näyttää...