V2

Skottilaisen pehmopop-yhtye Belle & Sebastianin ex-laulaja Isobel Campbellin ja mm. Screaming Treesissä ja Queens Of The Stone Agessa äänijänteitään koetelleen Mark Laneganin duetto ei ensi alkuun kuulosta kovinkaan luontevalta, mutta jo Ballad Of The Broken Seas-levyn ensitahdit todistavat muuta. Kaksikko on löytänyt yhteisen sävelen 60-luvun maanläheisistä tunnelmaballadeista, joiden tunnetuimmat - ja myös parhaat - tulkitsijat olivat kiistatta Lee Hazlewood ja Nancy Sinatra. En ole ensimmäinen joka yhteyden tähän duoon mainitsee, mutta koska sukulaissuhde on niin läheinen, ei vaihtoehtoja ole.

Lanegan löysi pehmeämmän lähestymistavan musiikkiin jo mainiolla Bubblegum-levyllään, jolla mies lopullisesti karisti grungevuosina kertyneet rock-maneerit hartioiltaan. Aivan kuin mies olisi huomannut, että myös toteutustavaltaan kevyempi soundi voi olla äärimmäisen voimakas ja tummasävyinen – hieman samaan tapaan kuin Rick Rubinin tuottamilla Johnny Cash-levyillä. Campbellin hyvä silmä pop-melodioille on aina ollut tiedossa, mutta Ballad Of The Broken Seas-levyllä skottineito osoittaa hallitsevansa myös skalaan tummasävyisemmän puolen mainiosti. Isobelin kirkas ääni sopii kaiken lisäksi Laneganin tumman mörinän rinnalle aivan täydellisesti.

Ballad Of The Broken Seas on vaikea nostaa yksittäisiä kappaleita esiin, sillä kyse on ennen kaikkea toimivasta kokonaisuudesta. Levystä, jota parempaa ääniraitaa pimeisiin talviöihin on tällä hetkellä vaikea kuvitella.