Einst�rzende Neubauten: Alles Wieder Offen

Potomak

Einst�rzende Neubautenin koko 27 vuoden mittainen historia on t�ynn� kokeellista elektronisen musiikin, industrialin, noisen ja popin yhdistely�, mink� ansiosta yhtyett� kutsutaan usein ep�m��r�isesti vain avant-garde b�ndiksi. Muinoin 80-luvun alkuh�m�riss� L�nsi-Berliiniss� perustettu yhtye on t�st� huolimatta paljon muutakin, ilmaisun ulottuessa usein kuvalliselle puolelle, niin keikkatilanteessa kuin tallenteillakin. Alusta l�htien yhtye on henkil�itynyt voimakkaasti Blixa Bargeldiin (joka kuului vuodet 1983-2003 my�s Nick Cave & The Bad Seedsin vahvuuksiin), ja my�s Alles Wieder Offen kuulostaa kovasti Bargeldilta, kiitos herran poikkeuksellisen ��nen sek� lausuntatyylin.

Persoonalliset soittimet, vuoroin teollisesti pauhaavat ja iloisesti kilkattavat perkussiot, �kkiv��r�t sovitukset, sek� monessa kohdin l�hestulkoon lapsekkaiksi �ityv�t melodiat muodostavat paksun kerroksen poikkeuksellisuutta, joka peitt�� uutukaisen kauttaaltaan. Tuon kummallisesti rakennetun ja hassulta n�ytt�v�n pinnan alta l�ytyy onneksi muutakin kuin silkkaa kumisevaa tyhjyytt�, eik� Einst�rzende Neubauten pid� turhan pitk��n esirippua lavansa edess�. Vaikka hiljaisuudesta k�ynnistyv� ja hitaasti ��nten myrskyksi paisuva Die Wellen ehk� saakin ottamaan pari askelta taaksep�in, on t�m� portinvartija ainostaan alkuun varattu pikku s�ik�ytys. Aivan kuin yhtye tahtoisi sanoa kuulijoileen: �Ei h�t��! Mik�li ohitat t�m�n esteen, selvi�t kyll� kaikesta siit�, mit� albumi on sinulle tarjoava�.

Ja mit� kaikkea sitten Alles Wieder Offen tarjoaakaan? Nagorny Karabachin sielukkaasta loungeilusta matkataan vaivatta Weil Weil Weilin perkussio-kuoro aaltoiluun, eik� Von Wegenin minimalistinen teatraalisuus irvist� tippaakaan albumin yht�l�st�. On ��ness� sitten pelk�st��n Bargeld ja pari palaa yhteen hakattavia ter�ksen paloja, tai koko orkesteri t�ydell� voimallaan, tulos on useimmiten sama � eli erinomainen, hypnoottinen sek� raikkaan erilainen. Perinteisemp�� pop-kaavaa soveltavat Let�s Do It A Dada, nimibiisi Alles Wieder Offen ja Ich Hatte Ein Wort v�ritt�v�t albumin ter�ksisi� pintoja pehmeimmill� s�vyill�, jolloin paletin ��rip��t erottuvat entist�kin paremmin edukseen. T�ysin oma lukunsa on viel� j�lkipuoliskolla kuultava, yli yhdeks�n minuutin mittaan paisuva Unvollst�ndigkeit, joka kaatuu jo l�hinn� teatterin ja pienen ylily�nnin puolelle.

Alles Wieder Offen eroaa orkesterin alkuaikojen teollisuuspainajaisista etenkin lis��ntyneen l�mm�n ansiosta, mutta eiv�t berliinil�iset ole viel� tyystin menett�neet synkkyyden rakkauttaan, mink� ansiosta albumilla on monia eri puolia. Mik�li kaipaat haasteita el�m��si, eik� rahdun kokeellisempi saksankielinen musiikki saa heti rynt��m��n sekavia huutaen kukkuloiden taa, saattaa Alles Wieder Offen olla juuri sit� mit� l��k�ri m��r�� orastavaan arkimasennukseen.