Kurki: Kurki

Olo Levyt

Kurki-yhtye debytoi kolme vuotta sitten kaksiraitaisella Sumu on ystäväni -ep:llä, jonka nimiraidan pahaenteinen tunnelma ja kiehtova soitinvalikoima herättivät huomiota ruohonjuuritasolla. Hiljaa hyvä tulee, eikä kovin suurta yleisöä kosiskella nytkään, sillä viidestä pitkästä raidasta koostuvan esikoisalbuminsa he julkaisevat vain vinyylinä ja mp3-muodossa.

Kurjen levyllä soi vanhahtavan progen soundi sopivasti modernisoituna. Voi ajatella vaikkapa CMX:n Dinosaurus stereophonicuksen kuulasta äänimaailmaa, jota on höystetty Hidria Spacefolkin tyylisellä pyörteilyllä ja vintagesynien pulputuksella. Kurki iskee siis viime vuosien progebuumiin, mutta he erottuvat yhdistämällä luontevasti postrock-utuja perinteisempään, hieman folkahtavaan ilmaisuun.

Tämä albumi on hyvä avaus, vaikka täysin se ei tyydytä. Parasta sillä ovat kaksi ensimmäistä kappaletta, upottavasti pyörivä Kaukaisen maan laulut sekä haikean komea Pilvilaivat. Loppulevylläkin on hetkensä, mutta paikoin kantava idea katoaa junnaukseen, ja muuten hienoäänisen laulajan Kaiti Kinkin maneerit pistävät korvaan. Vahvuuksia kuitenkin riittää, vivahteikkaasta instrumentaatiosta selvästi läpi tulevaan visioon omasta musiikista. Uskoisinkin yhtyeen kykenevän vielä terävöittämään ilmaisuaan tästä.