Raskasta alternative rockin makuista tumman melodisesti rullaavaa jyräystä The Cultin ja Alice In Chainsin puolivälistä soittava oululainen Sigil on perustettu jo 90-luvun loppupuolella. Bändin alusta loppuun omaa tuotantoa oleva debyyttialbumi pitää sisällään yhdeksän sävellystä, joissa tyly taltta kohtaa tumman melodian ja leijailevan viipyilevyyden. Laulaja-kitaristi Janne Kurtin äänellinen ulottuvuus ja kaartava tyyli sopii mainiosti kokonaisuuteen. Nelikko myös soittaa omaa juttuaan tinkimättömän tyylikkäästi.

Pohjatyö on siis Sigilinkin kohdalla hyvin hanskassa. Kynnyskysymykseksi nouseekin, onko Sigilin debyytillä sellaista kappalemateriaalia, joka nousisi perushyvän alternative rockin yläpuolelle? Kyllä ja ei. Toki vaikkapa Holy Waterissa ja Vapouredissa on koukkua kertsiä myöten ja kieltämättä yhtye osaa hienosti käyttää hiljaisempaakin päätä raskaahkon taltan vastapainona. Jälkimmäisessä myös biisin kasvatus ja kaaret ovat erityisen mukavaa kuunneltavaa. No Sunshinen ja Silverin akustisempi ilme piristää levyä hyvin raskaan säröjyräyksen lomassa. Silti sellaisia todellisia klassikoita tai erityisesti mieleenjääviä hetkiä Sigil ei vielä ole saanut aikaan. Sigilin debyytti onkin vain kohtuullisen toimivaa tummaa särörokkia. Ei sen enempää eikä vähempää.