Kospel Zeithorn: Maya

Wooden Sherpa

Mayaintiaanien inspiroima teema-albumi Maya on Kospel Zeithornin toinen julkaisu kuluvalle vuodelle. Se ei haittaa, koska se on hyvin erilainen kuin edellinen levy Stop makin sense m#therf#cker!, vaikka se perustuu pitk�lti samankaltaiseen estetiikkaan. S�hk�kitara on poissa, ja sen tilalla soivat kuulaasti mm. piano ja haitari. Erityisesti j�lkimm�isen raukean ter�v�lt� kuulostava ��ni miellytt��.

Mayan teoksia voinee kutsua jonkinlaisiksi ��nikollaaseiksi. Pienist� osista kasvatetaan kokonaisuuksia, joita yhdist�� tekij�n ja tunnelman lis�ksi l�hinn� surulliselta tuntuva kauneus. Synk�t tunnelmat liittynev�t levyn tematiikkaan, niin kuin oletettavasti sekin, ett� pianon ja haitarin ohella esille nousee vahvasti avaruuteen kurkottelevaa surinaa. Maailmanlopun l�heisyyden voi aistia. Sen lis�ksi, ett� Popol Vuh -niminen kappale viittaa mayaintiaanien suullista perinnett� tallentaneeseen eepokseen, liittyy se my�s siit� nimens� ottaneeseen saksalaisyhtyeeseen. Hengelt��n Kospel Zeithornin ilmaisussa on jotain hyvin l�heist� t�m�n Florian Fricken johtaman krautyhtyeen kanssa. Toisteisuuden avulla syntyv� psykedeelinen jumitus hengitt�� kuin vastasyntynyt, selk�ytimell��n.

En voisi kuvitella syksy� parempaa vuodenaikaa Mayan kuuntelemiselle. Surumieliset ja rauhalliset kappaleet ovat kuin hitaasti ja varmasti puista tippuvat lehdet: v�reiss� l�ytyy, ne menev�t v�h�n minne sattuu ja kun viima osuu oikeaan kohtaan, syntyy jotain kaunista � vaikka tapahtuma aina periaatteessa ja pohjimmiltaan onkin samankaltainen. Ja vaikka levy temaattisesti liikkuu aivan eri mantereella ja aivan eri kulttuurissa � se my�s kuuluu, mist� kiitos � on Mayassa jotain hyvin pohjoista. Ehk� se on Galaktinen synkronisaatio, joka nimest��n huolimatta tuntuu olevan aivan tuossa.