Rush: Working Men

Atlantic

Toronton lahja progressiiviselle rockille on ollut toiminnassa jo p��lle 40 vuotta. Kuluvalla vuosituhannella er�s planeettamme tiukimmista trioista on julkaissut toinen toistaan jykev�mpi� live-kokonaisuuksia. 2003 ilmestynyt Rush in Rio n�ytti miten livepaketit kasataan. Kaksi vuotta my�hemmin yhtye juhlisti pitk�� uraansa julkaisemalla R30 DVD-setin, jota sai niinik��n cd-muodossa. Taas kaksi vuotta kului ja markkinoille sujahti Snakes & Arrows Live -tuplalevy. Nyt n�iden julkaisujen "parhaat palat" on puristettu kahdentoista raidan mittaiselle Working Men levylle, jota saa niin cd- kuin dvd-muodossakin.

Rush on edelleen kivenkova liveakti, eik� voi valittaa kun Tom Sawyer, Subdivisions, 2112 Overture/The Temples of Syrinx ja muut raidat vy�ryv�t kaiuttimista kammion seinille. Geddy Lee, Alex Lifeson ja Neil Peart ovat omaksuneet uransa j�lkimm�isell� puoliskolla rokimman asenteen, mink� ansiosta kappaleet l�j�ytet��n eetteriin asteen kovemmalla otteella. Peartin rumputy�skentely on yh� ilmi�m�ist� ja herran kyky tuoda vanhoihin numeroihin uutta puhtia jaksaa h�mm�stytt��. Leen vokalisointi j�� jo rahdun huippuvuosien saavutuksista, mutta basistina mies jatkaa johdonmukaista kehittymist��n. Lifeson kutoo puolestaan oman osuutensa ammattitaidolla, johon sekaantuu (etenkin kuvan kera) j�lleen pient� n�ytt�misen makua.

Pient� napinaa aiheuttavat tosin biisivalinnat, tai oikeastaan ne kappaleet joita ei mukaan ole otettu. Mahtavalta Moving Picturesilta mukaan on kelpuutettu kolme raitaa, kun taas esimerkiksi Power Windows ja klassikoksikin nostettu Hold Your Fire ohitetaan tyystin. Raita per albumi olisi t�ss� tilanteessa palvellut mielest�ni enemm�n kokonaisuutta.

Mit� Rushista voisi viel� sanoa, mit� ei olisi jo aiemmin sanottu? Kaikki t�m� on tuttua, mutta miehet jaksavat yh� painaa t�it� urakkahengell�. Mik�li et satu omistamaan edell� mainittuja cd/dvd -julkaisuja niin Working Men on kerrassaan oiva hankinta, muuten pelkk� yhden uuden liveraidan t�ky (One Little Victory) ei riitt�ne nostamaan duunarimiehi� moneenkaan pukinkonttiin. Kiekko on my�s osoitus siit�, ett� nuoruus on lopulta vain mielentila.

Kommenttien keskiarvo:

vvkuit kommentoi 06.12.2009:

Pisteet:

Hieno ja asiantunteva arvio. Itsekin ihmettelen kovasti noiden pop-levyjen j�tt�mist� t�ysin huomiotta. Tosin syy voi olla mainitsemassasi rokkiutumisessa, mik� sin�ns� on ihan tervetullutta. Historiaansa Rushin odottaisi toki kunnioittavan, mutta kaikkea ei kai voi saada... Ehk� "nokkamies" Geddy ei en�� tykk��.

Alex Lifeson unohdetaan usein, kun hyvi� kitaristeja luetteloidaan. Mielest�ni k�sitt�m�t�nt�, sill� miehen pelkistetty tyyli on yht� olennainen osa Rushin soundia kuin Peartin tai Leenkin soittelut. En suostu my�nt�m��n Lifesonia Rushin statistiksi, vaikka moni niin tekee.