Julkaistu: 18.05.2003
Arvostelija: Jari Jokirinne

BV2
Astro Can Caravania voi hyv�ll� omallatunnolla kutsua kollektiiviksi, sill� sen riveist� l�ytyy tilanteen mukaisesti 12 - 18 henke�. Yhteist� heille on savolaisuuden lis�ksi tietty musiikillinen seikkailunhalu, sill� Questral Placesia kuunnellessa voi yhtym�kohtia noutaa hyvin laajalta rintamalta. Niiden tarkempi listaus ei t�ss� yhteydess� liene kovinkaan oleellista, mutta jos esim. Miles Davisin, Sun Ran tai 70-luvun proge-j�ttil�isten tuotanto on l�hell� syd�nt�si, voit huoletta ottaa Astro Can Caravanin debyyttijulkaisun k�sittelyysi.
Helios Universal toimii leppoisana pelinavaajana levylle. Sen tunnelmassa on havaittavissa hitunen etel�maalaista ja jopa karibialaista s�vy�, perusilmeen pysyess� kuitenkin tiukasti funkin asettamissa kehyksiss�. Mohenjo – Darossa b�ndi puolestaan ottaa viulun avukseen ja sukeltaa syv�lle l�hi-id�n mystisiin maisemiin. Psykoottisen First Astral Movementin j�lkeen ACC ly� Dumuzi lla jarrut onnistuneesti pohjaan, kokonaispaketin pysyess� silti kasassa. Levyn yksitt�iseksi huippukohdaksi nousee vastustamattoman groove Baia, josta et�isesti muistuttaa henkil�kohtaista Miles- suosikkilevy�ni In A Silent Way.
Parasta Astro Can Caravanin musiikillisessa tutkimusmatkailussa ei kuitenkaan l�hdeviitteiden runsaus, vaan se kekseli�isyys mill� se niit� suodattaa omaksi tulkinnakseen. Tilkkut�kkimainen toteutustapa saattaa h�irit� tiukimpia jazz-puritaaneja, mutta laaja-alaiselta skaalalta musiikkia ahmivat diggarit mieltynev�t Questral Placesin tarjoamaan spektrim�iseen kirjoon.




Savolainen rytmikollektiivi yhdist�� soitossaan abstraktia jazzia psykedeliaan, slaavilaiseen melankoliaan ja id�n mystiikkaan.
Linkki:
astrocancaravan.com
(P�ivitetty 23.12.2010)
Kommenttien keskiarvo:



