Flogging Molly: Speed Of Darkness

Borstal Beat

Flogging Molly on kaikin puolin mainio porukka, mutta b�ndin edellinen pitk�soitto, Float, oli kaikkea muuta kuin hyv�. Levyn keskitempoiset, akustisvoittoiset juomalaulut olivat kuin antiteesi kaikelle sille energialle, josta b�ndi on livetilanteessa opittu tuntemaan. Float ei kuitenkaan onneksi upottanut Flogging Mollya, sill� Speed Of Darkness on osuva paluu siihen ydinosaamiseen josta yhtye on parhaiten tunnettu.

Jo levyn avaavasta nimikappaleesta l�htien on selv��, ett� Flogging Molly on saanut aimo annoksen uutta ruista ranteisiinsa. Reippaalla h�lkk�kompilla etenev� biisi ei uusilla ideoilla juhli, mutta hyv� melodia ja silkka soitannon riemu ly�v�t mittarin vahvasti positiivisen puolelle. Viel� astetta parempi n�yte t�st� on seuraavana tarjoiltu ensisinkku Revolution, joka tekstins� puolesta on hyvinkin l�heist� sukua Springsteenin ty�l�iseepoksille. Aikana, jolloin raha valitettavasti sanelee ehdot, on hyv� muistuttaa ett� koneistojen takaa l�ytyy aina tukku ihmiskohtaloita. Hienointa kuitenkin on, ettei Flogging Mollyn l�hestymistapa sin�ns� synkk��n aiheeseen ole ep�toivoa henkiv�, vaan pikemminkin toiveikas.

Alkupuolen kaahauksen j�lkeen levy ottaa temponsa puolesta hieman takapakkia, sortumatta kuitenkaan Floatin kaltaiseen ymp�ripy�reyteen. Suurin yksitt�inen tekij� t�h�n on ennen mutta johtohahmo Dave Kingin totaalinen heitt�ytyminen kappaleiden vaatimalle tasolle. Aina ei tarvitse paahtaa t�ysill� ollakseen intensiivinen. Se, ett� levylle ei ole eksynyt useampia avauskaksikon kaltaisia rautaisannoksia on toki pieni pettymys, mutta suuressa kuvassa Flogging Molly on tehnyt selv�n ryhtiliikkeen. Luulisi ainakin, ett� Speed Of Darknessin kaltaisen levyn my�t� on paljon mukavampi l�hte� kiert�m��n maailman (ja my�s Suomen) keikkalavoja � j�lleen kerran.