The Fall: Ersatz GB

Cherry Red

Piti kirjoittaa t�h�n alkuun jotain siit�, kuinka The Fallin suhteen mik��n ei koskaan muutu, ja kuinka yhtye silti aina kehittyy; kuinka ne, jotka eiv�t aiemmin ole The Fallista pit�neet, tuskin tulevat sit� tekem��n t�m�nk��n levyn j�lkeen, ja kuinka yhtyett� mielitiettyn��n pit�ville tarjolla on jotain rakkautta syvent�v�� tai yll�pit�v��. Sitten huomasin, ett� arvio yhtyeen edellisest� levyst�, Your Future Our Clutterista, alkaa juuri niin. Ymm�rt�nette ysk�n.

Ersatz GB:ll� The Fall-kokoonpano on sama kuin parilla aiemmalla levyll�. Tyylikin on jotakuinkin entisens� levyn koostuessa p��osin suoraviivaisesta rockista, jossa on haisuja sek� post-punkista, rockabillyst� ett� elektrosta. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta (Eleni Pouloun laulama Happi Song ja pitk�npolveileva Monocard) Ersatz GB on edelt�j��n tiiviimpi, biisit ovat lyhyempi� ja kokonaisuus v�h�n konstailemattomampi. N�ist� syist� se ei my�sk��n tunnu yht� j�nn�lt�.

Levyn k�ynnist�v� Cosmos 7 tiivist�� olennaisen vajaaseen kolmeen minuuttiin. Etualan t�ytt�v�t Pete Greenwayn kitara ja Keiron Mellingin vauhdikas komppi, ja Mark E. Smith sylkee rinnuksilleen v�linpit�m�tt�m�n vihaisena h�nen suunsa t�ytt�vi�, kalliosta jyrsittyj� sanoja. Koko totuutta aloitus ei tietenk��n kerro. Taking Offin runko on enempi syntikkainen, Greenwayll� Smith imitoi tarkasti pohjoisenglantilaisia alan miehi� ja b�ndikin on soittavinaan hevi�. Laptop Dog sek� Mask Search tarjoavat yll�tt�v�n selv�piirteist� koukkua, kun taas Nate Will Not Return kuulostaa The Fallilta versioimassa jotain Loutallican Lulun biisi�.

Ersatz GB ei kokonaisuutena vaikuta aivan yht� palkitsevalta kuin edelt�j�ns�. Silti se on p�tev� The Fall-levy. Ja miksei enemm�nkin: ei tule heti mieleen toista yhtyett�, jonka 29:s albumi saisi kulmakarvani toistuvasti kohoamaan.

Kommenttien keskiarvo:

Tuomas kommentoi 01.12.2011:

Pisteet:

Pahuksen pahus, viimevuotisen Your Future Ouc Clutterin hyv� draivi ei jatkunut t�lle albumille asti. Ersatz GB on tyls�, v�h�n tarttumapintaa sis�lt�v� Fall-levy, joka on tuotettu onnettomasti eik� sis�ll� yht��n Fallin parhaimmistoon, hyvemmist��n tai edes muistettavistoon kuuluvaa kappaletta. Viikon kuuntelun j�lkeen yksik��n raita ei pysy mieless� (hyv�ll� tavalla; Naten loppusoinnut kyll� soivat korvissa). Joskus aluksi keskiverroilta tai jopa kehnoilta tuntuvat levyt muuttuvat ajan my�t� paremmiksi (tai niit� oppii ymm�rt�m��n). Ep�ilen, k�yk� Ersatzin kohdalla niin... No, kyseess� on toki Fall-levy, eli sellaisena faniukselle isomman luokan tapaus. Ja ep�tasaisuus tietty kuuluu asiaan.