Joose Keskitalo & Kolmas maailmanpalo: Vy�t� kupeesi ja tule!

Helmi Levyt

�l� liiskaa k�rp�st� se on juonut sinun kustasi/sy�nyt sinun ruumista osa siit� on sinua/katso kun se liitelee kankean veltosti/oudon helposti ottaa kaapista kaljan/ja sin� tunnet sen muodon et itsellesi my�nn�/ei viel�, sin� sanot, ei ole sinun vuoro/� ota itsellesi tasoittava/sill� se mit� n�et se on sinun muoto/ja sitten on k�rp�sten vuoro.

Joose Keskitalosta ei voi mielest�ni puhua sivuuttamalla laulujen tekstiaiheet. Kun h�nest� k�ytet��n termi� �persoonallinen lauluntekij�, ei todellakaan viitata itse musiikkiin. Ellei sitten pid� mahdollisimman yksinkertaista folk-ilmaisua ja virsimelodioiden kierr�tyst� persoonallisena. Keskitalo saa kuulijansa hypnoosiin nimenomaan groteskeilla aiheilla jotka onnistuvat kuitenkin v�lttelem��n itsetarkoituksellista shokeeraamista harvinaisen onnistuneesti � sek� lakonisen karismaattisella l�sn�olollaan.

Niin, tv:ss� py�rivist� karaokekilpailuista h�net naurettaisiin pihalle alta aikayksik�n � t�ss� tapauksessa ehk� sekunnin. Ei olisi mmmmmielet�nt� h�nen laulunsa, vaikka se oikeasti onkin aika mielet�nt�. Kolmas maailmanpalo -yhtyeen viimeinen albumi vaikuttaa luonnolliselta p��t�kselt�, vaikka sanan luonnollisuus k�ytt�� olisikin syyt� mietti� t�ss� yhteydess�. Toisaalta koko porukan soitossa on edelleen tekemisen meininki�, toisaalta albumin loppupuolella b�ndin hajottaminen alkaa jo tuntua oikealta ratkaisulta.

Keskitalon levyt ovat ennen kaikkea kokonaisuuksia, mutta t�lt�kin albumilta erottuvat tietyt laulut. Alussa lainattu K�rp�set keinuttelee jopa tarttuvasti, vaikka kaupallisuudesta ei voi hyv�ll� sanallakaan puhua. Rakkaus tuo muukalainen on minimalismia suurella aiheella, Meedio Mouhu horjahtelee 60-luvun slaavi-Dylanina ja Olemme tulleet luoksesi on strengil�ist� filosofiaa. Kun kantaa r�nt�sateessa pizzaa kotiin ja huomaa hyr�ilev�ns� Joosea (�rr�vian kera), on tullut ved(�t)etty� huomaamatta Keskitalon maailmaan.

Rakkaus tuo muukalainen/aikoo nyt l�hte� pois/laskeutuu portaita alas. Mene sin�kin!/Polvillesi nyt, niin kuin jo olisit/ja kun h�n on jo sulkenut oven/sin� vasta l�yd�t oikeat sanat/ja ne tulvivat suustasi niin kuin niiden olisi/pit�nyt jo paljon aiemmin: Tullaanko tutuiksi vai vieraammiksi, rakastajiksi vai vihollisiksi?/P��t�! P��t�! P��t�! P��t�!