Kaupungin Valot: Laulunmaa

Airiston punk-levyt

Miss� vaiheessa punkahtava suomirock ja naiivius hypp�siv�t samaan k�rryyn, vai ovatko n�iden kiekkojen sanoitukset aina olleet t�llaisia? Enk� soita t�ss� nyt n�s�viisaana poskeani, sill� naiivius on suorastaan pirist�v�� n�in� kyynisyyden aikoina, jolloin suupielten pit�isi kaiketi olla kaikilla alasp�in osoittavia.

�Minun synnyinmaa on laulunmaa / jonka yksin saan asuttaa�

Esikoisalbumillaan Kaupungin Valot piti viel� pakettinsa suht tiiviin�, mutta nyt ryhm�n punkista juurensa kasvattanut musiikki on saanut entist� enemm�n perint�tekij�it� i�kk��mm�n suomirockin puolelta. Eik� siin� mit��n, sill� 70-luvun suomalainen rock on hyvinkin rikasta ja innostavaa alustaa, sen luoma laatta ei v�ltt�m�tt� ollut ehk� levein, mutta todellisuudessa monet suret skenet ovat perustuneet h�mm�stytt�v�n pieniin ryhmiin. Tyylins� paremmin l�yt�neen ryhm�n uudet kappaleet juottavatkin yhteen punkin voimaa, uuden aallon tunteikkuutta ja mukana on my�s post punkin tummaa voimaa, joka puskee etenkin Varjopuolella komeasti pintaan. Suorastaan eeppiseksi (eli yli 4 minuuttiseksi) paisuva Kuumailmapallo t�ytt�� puolestaan tilan hitaasti vy�ryen, ja unenomaisen biisin viimeinen minuutti t�ytt�� kaikki ne lupaukset, joita kappale on kuiskinut alusta saakka.

Laulunmaa on avara paikka ja sit� tilaa Kaupungin Valot on osannut k�ytt�� innostavasti. Ryhm� uskaltaa kokeilla yht� jos toista, ja vaikka kaikki ei kulje kuin leffoissa, on osumia huomattavasti enemm�n kuin huteja.