12.02.2008
Helsinkil�inen nelikko Murmansk on t�h�n astisilla n�ytteill��n soittanut s�r�ist�, riisuttua ja tummanpuhuvaa indierockia yhdistettyn� popmaisiin ja alavireisiin laulumelodioihin, tunnelmien vaihdellessa ahdistavasta haikeaan, latautuneesta ja intensiivisest� kylm��n ja et�iseen. Yhtyeen basistin Ollin mukaan tiivistys kuvaa aika hyvin my�s Murmanskin soundia tulevalla debyyttipitk�soitolla.
- Meid�n musiikkimme on aika tunnevirittynytt� ja intensiivist�, eik� se hengelt��n ole paljoa muuttunut. Jollain tapaa h�iriintyneen levotonta ja paikoin sis��np�in k��ntyneen aggressiivista. Tosin vois v�itt��, ett� tuo skaala on jopa hieman leventynyt, ja ehk� b�ndin kaksi ��rip��t� ovat hieman et��mm�ll� toisistaan kuin aikaisemmin. Enemm�n v�kivaltaa, mutta my�s enemm�n kenkiintuijottelua. Uudella levyll� on ainakin omasta mielest� hyp�tty valovuosia eteenp�in joka asiassa verrattuna aiempaan�
- Nyt tuntuu silt�, ett� viimein saatiin se livesoundi ja v�h�n enemm�n tallennettua levymuotoon, kun aiemmin piti aina ��nitysten ja miksausten j�lkeen aivopest� itsens� diggaamaan omia tuotoksia "t�� toimii paljon paremmin liven�" -saattein. Tai ehkei sit� tehnyt, mutta nyt verratessa vanhaa uuteen niin on t�ytynyt olla� Tietynlainen kotikutoisuus on saatu karistettua.
Pidimme juttutuokiota Helsingin Vallilassa, Studio Kekkosen makeissa tiloissa, jossa yhtye oli viimeistelem�ss� tulevan levyns� biisien vihoviimeisi� hienohiontoja. Siin� ihaillessa ja ihmetelless� studiosta l�ytyvi� ihmeellisyyksi� itserakennetuista m�lyelektronivempeleist� aikuisten versioon yhdist� pisteet-lehdist� tuli pohdittua melko syv�luotaavasti Murmanskin soittajien taustoja ja sit� pohjaa, mink� p��lle yhtye rakentaa. Ollille etenkin Alice In Chains, The Smashing Pumpkins ja Faith No More tippui 90-luvun alkupuolella todella lujaa, mutta rinnalla kulki aina my�s v�hemm�n grunge vaihtoehtomusa, l�htien Sonic Youthista, R.E.M.:st� ja dEUSista Radioheadiin ja brittipoppiin.
Vaikka kaikki kuunneltu tottakai vaikuttaa, niin toki yli kymmeness� vuodessa on tapahtunut paljon kenen tahansa musiikillisissa diggailuissa ja n�kemyksiss�. Siksi Olli ei l�tkisi Murmanskia suoranaisesti mihink��n grungen musiikilliseen jatkumoon. Enemm�n musiikissa kuuluu juuri se 90-luvun alun postpunkista noussut alternative, ja toisaalta my�s tuon ajan surisevia kitaravalleja viljelleet shoegazing �b�ndit. Eiv�tk�h�n n�m�k��n viel� kerro kaikkea Murmansk-soundista. B�ndin alkuper�inen, levyn j�lkeen sivuun vet�ytyv� kitaristi Jari tiivist�� Murmanskin meiningin olevan aina sit� ett� vedet��n sormet verill� mutta kuitenkin pala kurkussa.
My�s yhtyeen mahtava-��niselt� laulaja-kitaristi Lauralta l�ytyy grunge-tausta Nirvana-diggailuineen, joka on vaikuttanut vahvasti paitsi musiikillisiin my�s tekstityksellisiin ratkaisuihin. Lauran tekstit syntyv�t yleens� musiikkipohjan luomasta fiiliksest�. Murmanskin biisit syntyv�t Ollin bassopohjan p��lle, johon rummut, surinakitarat ja lopulta laulumelodiat ja tarinat rakentuvat. Murmanskin tapauksessa basso on yhtyeen soundin leimaavin tekij� ja suunnanantaja, vaikkakin tummanpuhuvan s�r�inen melodisuus ja Lauran laulu tuleekin ensimm�isen� vastaan biisej� kuunnellessa.
Kuten valtaosa nuorista yhtyeist�, on Murmansk jo joutunut kokemaan monia miehist�nvaihdoksia, jotka tottakai aina vaikuttavat b�ndin kehittymiseen ja soundin muotoutumiseen. Ollin mukaan Murmanskilla on t�ss� suhteessa ollut aina uskomaton s�k� � paikkaajat ovat l�ytyneet sopivasti l�hipiirist� ja ensimm�iset tarjokkaat ovat olleet juuri oikeita miehi� tai naisia viem��n yhtyett� eteenp�in. Laura on Murmanskissa jo kolmas solisti. Olli pohtii tarkemmin vaihdoksien mukanaan tuomia muutoksia ja yhtyeen t�h�nastisia askeleita:
- Lauran my�t� Murmansk siirtyi jokseenkin punkimpaan ja osin dramaattisempaan suuntaan. M� n�kisin kuitenkin niin, ett� lopullisesti kaikki loksahti kun Jaakko hypp�si rumpujen taa reilu vuosi sitten, ja sit� kautta soittoon ja biiseihin tuli selk�rankaa. Biisien teossa rummut ovat ottaneet aika paljon isompaa roolia. Eli kyll� soundi on hieman el�nyt, mutta se perusjuttu on ennallaan, tosin jalostetumpana. Punainen lanka soundissa on varmaan edelleen se bassolinja, joista suurin osa biiseist� l�htee kehittym��n, mutta toisaalta pelkk� bassoriffi ei viel� kanna biisin� kovin pitk�lle. Kaikki hoitavat edelleen oman tonttinsa, kaikki sovitetaan yhdess� ja valmiit biisit ovat t�m�n prosessin summa. Jonkinasteinen luova kaaos. Niin ja soundista viel�, oonhan m� matkan hankkinut matkan varrella naurettavan kasan pedaaleja ja paremmat bassokamat.
Haastattelutilanteessa on sellainen j�nn� piirre, ett� paikalla on sek� yhtyeen perustajaj�sen, tulevan levyn j�lkeen sivuun siirtyv� kitaristi Jari ett� my�s j�lleen sopivasti l�hipiirist� l�ytynyt paikkaaja, joka jostain kohtalon oikusta tuntee my�s nimen Jari. Kyseinen herra soittaa Pestida-nimisess� indierock-yhtyeess�, jonka EP on tavoittanut my�s allekirjoittaneen toimittajan korvat. Alkuper�inen kitaristi-Jari pohtii Murmanskin soundin laajentuneen ja saaneen lis�� s�vyj� vuosien mittaan. Biisej� maltetaan h�nen mukaansa my�s kehitell� pidemp��n nykyp�iv�n�.
Jarin siirtymiseen takavasemmalle ei liity mit��n sen ihmeellisemp�� dramatiikkaa. Ajank�yt�lliset ongelmat vaan k�viv�t ylitsep��sem�tt�miksi. Kun kerran ei ollut antaa b�ndille sen vaatimaa aikaa, Jarista tuntui v��r�lt� roikkua mukana jos ei kerran pystynyt antamaan sit� kuuluisaa 100 prosenttia. P��t�s ei ollut helppo, mutta Jarin mielest� oikea. Ik�v� b�ndi� varmasti tulee, se on selv� asia.
Yhtyeen odotettua debyytti� on valmisteltu pitk��n ja hartaasti. Ollin mielest� �pitk��n� on itse asiassa aika liev�sti ilmaistu, pikemminkin pit�isi puhua ikuisuudesta. Levyn pitk�llinen luomisprosessi johtui p��asiassa resursseista. Kun kaverit miksailee kaljapalkalla niin se my�s tarkoittaa sit�, ettei hirve�sti voi vaatiakaan, ainakaan aikataulumieless�. Kun �talkoot� eiv�t tuntunut saavan levyn valmiiksi asti, revittiin rahat selk�nahasta, mentiin kalliimman kautta ja otettiin Maurasen Juppu miksaamaan levy�. Lauran mielest� levyn tuleva julkaisu osuu kaikista viivytyksist� huolimatta hyv��n saumaan. Jaakko puolestaan pohtii ettei se selk�rangasta kaapiminenkaan sin�ns� haittaa, vaikkei rahoja v�ltt�m�tt� ikin� saisi takaisin. Rahalla tehd��n joka tapauksessa niin paljon turhempiakin asioita.
Tulevan levyn ��nimaailmaan on haettu keikoilla miksaaja Arin kanssa hyv��n malliin saatua live-soundia. Lauran mielest� lauluissa on toki levyll� paljon enemm�n eteriikkaa kuin keikoilla. Muilta osin soundi on aika lailla sama, eik� siell� ei oikeastaan ole mit��n sellaista, jota ei voitaisi toisintaa my�s keikalla. Jaakon mukaan keikkoihin liittyy jokin omanlainen latauksensa, joka tuo niihin oman dynamiikkansa tai ep�puhtautensa, tai molemmat. Olli ei ainakaan j��nyt kaipaamaan enempi� tuotannollisia asioita, enemm�ll� studioajalla Murmansk olisi vain voinut tulittaa biisins� lis�raidoilla ihan tukkoon. Olli tiivist�� asian ytimen osuvasti siten, ett� rosoisuutta ja sattumia pit�� olla, se tekee musasta mielenkiintoista.
Se mit� kautta digip�kkin� julkaista levy tulee ulos, on viel� haastatteluhetkell� auki Ollin mielest� fiksu ja k�rsiv�llinen b�ndi etsisi levylle julkaisijan kaikessa rauhassa, mutta taas Murmanskilta tuo k�rsiv�llisyys puuttuu l�hes t�ysin. Joten levy tulee ulos niin pian kuin suinkin, oli julkaisijaa tai ei. Ollin mielest� Suomessa ei oikeastaan ole kovin montaa sellaista yhti�t�, joiden leipiin b�ndin kannattaisi l�hte�. Poikkeukset kotimaisissa levy-yhti�iss� voidaan laskea yhden k�den sormin, ja totta kai ne taas kiinnostavat b�ndi� kovastikin.
- Realiteetti on kuitenkin se, ett� vaikka kuinka indiepiireiss� ollaan markkinoinnille allergisia, niin ulkomaillakaan ei musa myy ilman ett� joku ottaa sit� myyd�kseen. MySpace on ihan kiva joo, mutta tuskin pelk�st��n sit� kautta kukaan oikeasti kuvittelee l�pi ly�v�ns�. Tai varmaan joku.
Olli pohtii ett� Murmansk on v�h�n sellaista joko tai -musaa. Joko siit� pit�� tai sitten koko homma kuulostaa infernaaliselta paskalta, mutta tuskin se nykyisell��n ihan kylm�ksi ket��n j�tt��. Ja hyv� niin. Paras palaute on oikeastaan tullut muilta muusikoilta ja musadiggareilta, siis niilt� joille musiikki menee l�hes kaiken muun edelle. B�ndin soundia on sanottu omaleimaiseksi, ja kyll� Olli itsekin haluaa ajatella niin. Turvallisesti marginaalissa. Keikoilla on tosin alkanut k�yd� kohtuullisen hyvin jengi�. Laura kertoo ett� I Was A Teenage Satan Worshipperit luonnehtivat Murmanskia joskus sivuillaan sanoilla "Hurts your heart and your ears". Kuulostaa aikalailla oikealta kuvaukselta. Pirun lujaa tuuttaustahan se on naama irvess�.
Vaikka kukaan b�ndin j�senist� ei ole ikin� k�ynyt b�ndille nimen lainanneessa Murmanskin kaupungissa, on siihen silti muodostunut joku kummallinen side. Joku oli joskus kertonut Ollille Murmanskin nimen tarkoittavan "maailman loppua", mik� olisi aika osuvaa jos se pit�� paikkansa.
Teksti: Ilkka Valpasvuo, kuvat: Henri Lassander/www.myspace.com/murmansktheband
