• Arviot
  • Levyt
  • Pienet
  • Livet
  • DVD
  • Kirjat
• Haastattelut
• Artikkelit
  • Ajankohtaista
  • Klassikko
  • Sarjakuvat

Koivuniemen herrat: Sokeat johdattaa

3rd Rail

Pitkään valmisteltu Koivuniemen herrojen debyytti on vihdoin ulkona. Vuonna 2008 perustettu Magiksessa ja Gambinassa marinoitu ghettofunkorkesteri soitti aluksi Jontin ja Shakan taustalla, kunnes Shaka ryösti poppoon itselleen ja alkoi työstämään yhtyeen kanssa levyä. 3rd Railin julkaisema CD Sokeat johdattaa on yhteistyön hedelmä, kypsynyt auringon paahteessa lämpimässä ilmanalassa ja kuljetettu Helsinkiin lähi-Siwan hevi-osastolle myytäväksi, jossa siihen ilmestyy tumma laikku tai pari.

Koivuniemen herrojen (saksofonia ja koskettimia operoiva Speakeasy, kitaristi Kassu Kapanen, basisti Jouni Viitala ja rumpali Jussi Peevo) funk ulottuu hitaasta ja laiskasta trippailusta vetreämpään menoon. Mitään James Brown -hikijumppaa ei kuulla, painotus on iisimmässä. Yhteinen nimittäjä joka kappaleella on hallittu, painostava groove – musiikista tulee tunne, että ulkona ilmankosteus lähentelee sataa ja kohta ukkostaa. Bändin itsensä yhdessä Didierin kanssa hoitama tuotanto tukee lihallista musiikkia hienosti. Improvisointiin kykeneväinen yhtye tuntuu tosin joskus pidättelevän itseään, mutta toivottavasti lukot unohdetaan keikoilla.

Shakan vokaalit kertovat, että Bronxin sijaan ollaankin Kalliossa. Jonkinasteinen yllätys on se, että Shaka laulaa osalla raidoista. Joskus hieman nyanssittomasti itseään ilmaiseva Shaka on ennen tarvinnut Jontin kaltaista vastavoimaa, mutta nyt helsinkiläisräppäri osoittaa, että sävyjä löytyy. Levyn vierailijoista räppärit MacBueno, Konna ja Adebisi hoitavat pienet tonttinsa kelvollisesti. Nimibiisissä laulava Masa Halme sen sijaan tuo levylle sitä lisäarvoa, mitä vierailevien tähtien kuuluukin tuoda.

Yhdentoista kappaleen joukkoon mahtuu useampi nappisuoritus, vaikka tasalaatuisesta kokonaisuudesta onkin hankala plokata parhaimpia numeroita. Yleisesti ottaen tuntuu siltä, että mitä hapompaan menoon Koivuniemen herrat yltyy, sitä paremmasta biisistä on kyse. Gil Scott-Heron-cover Pullotettu, yksi levyn suurimmista helmistä, syöksyy hienoon grooveen, joka hypnotisoi kotisohvallakin kuunneltuna. Samoin naisvokaaleilla koristeltu Ikuisesti nuoria vaivuttaa huojuntaan. Melkein yhdeksän minuutin kestoon venyvä Linnut hiipii uhkaavasti ja on musiikillinen vastine sille, kun näkee sytytyslangan palavan ja tietää, että kohta räjähtää eikä karkuun millään ehdi.

Sokeat johdattaa ei ole aivan täysosuma, mutta niin hyvä kuitenkin, että se lienee yksi vuoden miellyttävimmistä rytmijulkaisuista. Toivottavasti 3rd Rail päätyy julkaisemaan vinyyliversion Koivuniemen herrojen levystä. Tämä, jos mikä, ansaitsee tulla soitetuksi Teknarin lautaselta.

Kommenttien keskiarvo:

jani_e kommentoi 08.10.2010:

Pisteet:

On muuten yksi kuluneen vuoden hienoimpia levyjä! Tiukkaa, mutta tosi letkeetä ja jotenkin niin kovin epätyypillistä musiikkia tässä maassa - tai epätyypillisen onnistunutta. Hyvää päihdevalistustakin! Kiitos!