Demonic Death Judge: The Trail

Suicide Records

Reilu kolme vuotta sitten Demonic Death Judge m�yri merten uumenissa, kun mallikkaasti sludevasaraa heilutellut Seaweed painui lyijypunnuksen tavoin stonerin hautavajoamiin. Iskujen raskausaste on pysynyt samana, ellei jopa vahvistunut, kun ryhm� on ��nitt�nyt ja tuottanut itse nelj�nnen pitk�soittonsa.

T�ll� er�� veden hyiset syvyydet ovat vaihtuneet Nevadan kuiviin maisemiin, tosin tuo lukemattomista elokuvista autiomaa on vasta alkupiste matkalle. The Trail onkin kymmenen raidan road trip, jolla n�yt ja n�kym�t muuttuvat aina vain tummemmiksi ja tummemmiksi, kunnes lopussa edess� ovat ��rimm�isimm�t p��t�kset.

The Trail ei ole instrumentaalilevy, vaikka se monissa kohdin moiselta tuntuukin. Pitk�t instrumentaaliosuudet vuorottelevat raa�asti karjuttujen vokaalip�tkien kanssa, soiton rullatessa raiteillaan kuin ikuisesti kirotun h�yryveturin. Etenkin sinkkuraita Shapeshifting Serpents rullaa kuin irti p��ssyt h�yryjyr� ja niin ik��n sinkuksi nostettu Filthy As Charged on puhtaan stonerin juhlaa. Lis�ksi kaikkea sitoo yhteen teosmaisuus, numeroiden tavallaan limittyess� toisiinsa.

Totaalisen uusia uria avaa poikkeuksellisen lyhyt Fountain of Acid, joka tuo b�ndin kaavaan miltei karibialaista riemua ja kauhua � oltaisiinko t�ss� kenties kuolleiden paraatissa? Kalmaiset aiheet ovat siis edelleen l�sn�, vaikka muoto onkin p�ivittynyt vuosien vieriess�.