The Alibies käy spontaanin psykedeelisesti 80-lukuisen discohaaveilun kimppuun
30.11.2006
Ylivieska-juurille rakentuva kasarikuulas diskohaaveilu-yhtye The Alibies julkaisee kohtapuoliin pitkäsoiton. Vaikka yhtye lähetti Desibelillekin promootio-tarkoituksiin lohkaisun tulevasta, voisi yhtyeen sanoa syöksyvän suoraan puskista pitkäsoiton kimppuun. Vai voiko ja jos voi niin miksi näin?
- Voi ehdottomasti! Yhteistyö on sujunut alusta epätodellisen hyvin ja eräänä päivänä huomasimme, että meillä on jo albumillinen vahvaa materiaalia valmiina. Jos kukaan ei älyä julkaista sitä, julkaisemme levymme itse ja alamme tekemään seuraavaa.
Kuinka paljon omasta mielestänne esim. Depeche Mode, Romantic Vision tai
Boys Of Scandinavia ovat liikkuneet The Alibiesin kanssa samoilla kentillä?
Mitkä ovat teidän omat vahvuutenne, verrattuina näihin ja ihan muutenkin?
- Mielestämme operoimme yllämainittuja bändejä laajemmalla skaalalla varsinkin albumiamme ajatellen. EP muodostaa selkärangan tulevalle pitkäsoitolle, jossa kappaleet polveilevat yllättäviinkin suuntiin. Mainitsemasi bändit ammentavat varmasti vaikutteita ja tunnelmia osittain samoista lähteistä kuin mekin, ja eipä se Depeche Modekaan ollut aluksi edelläkävijä. Se vielä pitää lisätä, että hienoja bändejä kaikki!
Koin soundimaailman hiukan tököksi ja biisien vahvuuksien esiin nousemisessa
kului muutama kuuntelukerta. Onko havaitsemani ”puolivillaisuus” haettua vai
kehitettävää? Vai oletteko sitä mieltä, että olen kuullut omiani?
- Kaikki saundipoliittiset koukerot ovat tarkkaan harkittuja. Haluamme yhdistellä saundeja mitä ei välttämättä 2000-luvun ylituotetussa musiikkimaailmassa kuule kovinkaan usein yhdessä. Haemme paljon vaikutteita 60-luvun ja 70-luvun alun psykedeliasta miksausta tehdessämme, jolle on ominaista tietty lapsekas tarve kokeilla ja yhdistellä erityyppisiä saundeja toisiinsa spontaanisti ja sitä kautta luoda genren rajat ylittäviä tunnelmia. Varsinkin siinä lokerossa mihin meitä ollaan pistämässä edellä mainitut asiat varmasti aiheutavat kummastusta. Voisi siis sanoa että meillä on tietynlainen psykedeelinen lähestymistapa 80-luvun soundiin.
Yksi tärkeä miksaustekninen pointti oli myös päästä mahdollisimman lähelle autenttista 80-luvun saundia eikä modernisoida sitä nykyiseen tapaan. Silloinhan saundit olivat oikeasti köpöt ja juuri siinä piileekin sen kauneus. Biisiemme taustalla vaanii aina ambient ja progressiivisuus, vaikka ne ovat poppia. Jos biisit ovat tarpeeksi hyviä, genrestä riippumatta, erikoisempiin saundillisiin ratkaisuihin tottuu ja ne eivät enää haittaa, kuten sinun tapauksessasi on todennäköisesti käynyt ja silloin on syntynyt toivottavasti jotain hupaisaa, joka kestää kuuntelua pitempään ja eroaa massasta paremmin. Tulevan albumin muut kappaleet eivät tule olemaan yhtä kasarihenkisiä ralleja, mutta ne ovat myös tuotettu samoja metodeja hyväksikäyttäen, jotta kaikki nivoutuvat mukavasti soljuvaksi kokonaisuudeksi. Luulemme myös että olet kuullut omiasi.
Jeps. Sitähän minäkin. Kertokaapa hieman taustoja The Alibiesistä?
- Olemme tunteneet toisemme 90-luvun alusta ja tehneet musiikkia tahoillamme jo pitkään. Vasta hiljattain ymmärsimme, kuinka samansuuntaisia mieltymyksemme pohjimmiltaan ovat, joten päätimme painua kellariin nauhoittamaan hyvää musaa ja yhdistää molempien vahvat puolet. Oltuamme tovin maan alla huomasimme yhteistyömme olevan sen verran epämääräistä laatua, että päätimme nauhoittaa kokonaisen albumin.
Pablo Hetero viittaa minun mielestäni aika selvästi Pablo Heraldez-yhtyeeseen. Mihin King Sembung viittaa?
- Tutustu 80-luvun indonesialaisiin elokuviin, niin saatat löytää vastauksen King Sembungin mysteeriin. Pablo Hetero viittaa muun muassa Pablo Heraldez yhtyeeseen.
Kaihoilette useammassakin kappaleessa kellariin. Mikä siellä nyt niin viihtyisää ja kiehtovaa on? Onko kyseessä kiiltävä ja kylmä, aistiärsykkeitä välttävä kellari vai äärimmäisen viihtyisäksi sisustettu puuhanurkka?
- Tälle EP:lle sattui mukaan kaksi biisiä, jossa lauletaan kellarista, mutta sillähän voi tarkoittaa hyvin montaa eri asiaa. Kuuntelijasta riippuen kellari voi olla yökerho tai ihan mikä tahansa epäilyttävä loukko, jonkinlainen alakulttuurien hedonistinen kohtaamispaikka. Kellari on tietenkin myös metafora alitajunnalle ja sieltähän voi löytää ihan mitä tahansa, jos vain uskaltaa raottaa ovea. Voihan tuon maan alla olon liittää suomalaisen indiemuusikon todellisuuteenkin ja kaikki biisit on nauhoitettu Ylivieskassa eräässä kellarissa sijaitsevassa studiossa.
Millaisia tavoitteita olette The Alibiesille asettaneet?
- Tavoitteena on pystyä julkaisemaan laadukasta, ajatuksia herättävää ja inspiroivaa musiikkia, tehdä hyviä levyjä ja keikkoja. Vielä ei olla keikkailtu, vaikka niitä on jo tarjottu, mutta tulevaisuudessa livenä nähdään lavalla myös sessiomiehiä. Liveosasto jäi tavallaan biisitulvan alle, mutta haluttiin perinteisestä bändikonseptista poikkeava juttu että ensin levy ja sitten lava.
Miksi juuri kasarikuulasta diskoilua? Mikä noissa kylmissä konebiiteissä ja
jylhässä synkistelyssä on niin hienoa?
- Kaikkihan tietävät, että kasaridisko on nykyään supersuosittua ja pelkäämme pahoin, että tämä on viimeinen mahdollisuutemme!
Millä lailla tulen yllättymään, kun kuulen pitkäsoittoa?
- Toivottavasti tulet yllättymään biisien monipuolisuudesta, yllättävistä lyriikoista, auto-tunevapaasta laulusta, tuotannollisista ratkaisuista ja siitä että levy on itse asiassa ihan oikeaa musiikkia.
Asteikolla nollasta ihan mihin vaan, kuinka vakavanaamaista musiikkia te
teette?
- Joissain kappaleissamme on mukana humoristisia elementtejä, mutta niinhän on kaikilla hyvillä kirjoittajilla, ja huumorintajumme on joka tapauksessa hyvin kieroutunutta. Pinnallisella tarkastelulla pari levyn kappaletta voi vaikuttaa pelkältä vitsiltä, mutta syventymällä niihin voi löytää eri tulkintoja. Osa kappaleista on varsin synkkiä, joten parempi on hieman keventää tunnelmaa, vaikka se kevennys olisikin enemmän näennäistä. Mikä sitten kenestäkin on huumoria ja mikä ei? Jotkut asiat saattavat naurattaa hyvinä hetkinä, mutta huonoina ne voivat tuntuvat haudanvakavilta. Toivottavasti The Alibiesin musiikista on sekä iloksi, että lohduksi!
Haastattelu: Ilkka Valpasvuo, kuvat: www.myspace.com/thealibies
