Julkaistu: 28.02.2006
Arvostelija: Ilkka Valpasvuo

We Are The Trail
Helsinkil�isnelikko Downstairsin debyytti-ep:ll� soi melodinen ja popahtava punk rock, jossa hoocee-mausteita kuultiin vain rikkana rokassa. Viiden biisin kakkos-ep:��n yhtye siirtyy selke�sti enemm�n hardcore-maailman suuntaan. Asmon laulu tuntuu nyt olevan pelkk�� �rin��, soitto poukkoilee keskinopeudeltaan huomattavasti kiivaammin. Toki mukana on my�s pop-elementtej�, joita kuulee etenkin koskettimissa. Hetkitt�in touhu liikkuukin kohtuullisen kevyesti, mutta hetken p��st� taas ruoskitaan raivolla. Kielikuvioissa on hiukan samanlaista mielikuvituksen lentoa kuin mit� esimerkiksi System Of A Down harrasti viimevuotisella tuplallaan. Silti varsinaisesti soitossa ei ole juurikaan metallia, kyseess� on edelleen hardcoren ja popin ristisiitos, jossa rajalinja on siirtynyt asteen pari rankempaan suuntaan. Verrokiksi kelpaa ainakin tiukkuuden osalta vaikkapa kiivain Disco Ensemble. Vaikka kevyempi linjaus sopi omaan korvaan paremmin (siit� siis heikommat pisteet), pystyn n�kem��n Downstairsin potentiaalin ja t�m�n raskaamman linjan toimivuuden. Hieno n�yte.




Helsinkil�inen nelikko soitti debyytti-ep:ll��n hikisesti m�tt�v�� punkvaikutteista rockia. Seuraava levy siirtyy kohti aggressiivista hardcorea, jossa urut tuovat mukanaan hieman kevyemp�� puolta. Tultaessa vuoteen 2008 nelikon keitoksessa yhdistyy n�iden ohella indie-elementtej�. Muutti nimens� muotoon DWNSTRS.
Linkki:
facebook.com/dwnstrs
downstairsnoise.com
(P�ivitetty 3.3.2013)